Erityisen tärkeänä EU on pitänyt Turkin satamien ja lentokenttien avaamista Kyproksesta saapuvalle liikenteelle. Muut vaaditut uudistukset ovat sananvapautta koskevan rikoslain artiklan muuttaminen sekä maan asevoimien vallan pienentäminen.
EU-puheenjohtajamaa Suomi on laatinut ristiriidan ratkaisemiseksi ehdotuksen, jota yksikään taho ei Rehnin mukaan ole vielä teilannut.
Laajentumiskomissaari vierailee tänään Turkissa, jossa hän tapaa maan johtoa ja osallistuu EU:n ja Turkin lähestymisneuvottelujen vuosipäivän juhlallisuuksiin Ankarassa.
EU-komission on määrä julkaista arvio Turkin uudistuksista marraskuun 8. päivänä. Uudistuksien taustaa
Kyprosta koskevaa kiistaa pidetään yleisesti Turkin EU-jäsenyyden suurimpana esteenä. Turkki on pitänyt hallussaan Kyproksen pohjoisosia vuodesta 1974. Kyprokseen Turkki ei ole solminut diplomaattisuhteita, eikä se tunnusta valtiota.
Vastaavasti kansainvälinen yhteisö ei ole tunnustanut Pohjois-Kyproksen turkkilaisen tasavallan olemassaoloa. Kypros liittyi Euroopan unioniin vuonna 2004.
Turkin rikoslain artikla 301 asettaa rangaistavaksi Turkin tasavallan, sitä palvelevien viranomaisten ja turkkilaisuuden loukkaamisen. Kyseistä lain kohtaa on käytetty Turkissa useita kirjailijoita, journalisteja ja akateemikkoja vastaan.
Syytteiden kohteiksi ovat joutuneet muun muassa kansainvälisesti tunnetut romaanikirjailijat Orhan Pamuk ja Elif Shafak.
Asevoimat on Turkissa merkittävässä valta-asemassa. Armeija on toteuttanut kaksi vallankaappausta vuosina 1960 ja 1980, minkä lisäksi se painosti islamilaisen hallituksen luopumaan vallasta vuonna 1997.
Maanantaina Turkin asevoimien uusi päällikkö kenraali Yasar Buyukanit syytti maan hallitusta fundamentalismin ruokkimisesta.