Verkkolehti Apilan haastatteleman Saarelan mukaan esitys koskee opiskelijoiden omia, opintotukeen vaikuttavia tuloja. Korotus parantaisi arviolta 15 000 opiskelijan toimeentuloa.
Lama-ajan jälkeen romahtaneen lainanoton suosio ei ole noussut, vaan opinnot rahoitetaan mieluummin työnteolla. Työssäkäynnistä seuraa, että yhä useammat opiskelijat joutuvat ongelmiin tukien takaisinperinnän vuoksi.
Nykyisin tukea nostava korkeakouluopiskelija saa ansaita 505 euroa tukikuukautta kohti. Tuettomina kuukausina tuloraja on 1 515 euroa. Kela lähetti tänä keväänä opintotuen takaisinmaksukehotuksen yli 35 000 opiskelijalle, joiden tulot olivat toissa vuonna ylittäneet tulorajat. Keskimääräinen takaisin maksettava summa on 1 084 euroa. SYL: Opintorahan korotus tulorajoja tärkeämpää
Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) puheenjohtaja Ilkka Wennberg pitää tulorajojen korottamista myönteisenä asiana. SYL:n ykköstavoite on kuitenkin korotusten saaminen opintorahaan.
Tulorajoja ei ole tarkistettu vuoden 1998 jälkeen eikä opintorahaa vuoden 1992 jälkeen.
- On muistettava, että opiskelu on opiskelijan päätoimista työtä, jota opintorahan tarkistus 15 prosentilla tukee parhaiten, Wennberg sanoo.
SYL:n mukaan opintorahan reaaliarvo on laskenut 14 vuodessa 20 prosenttia. Korkeakouluopiskelijan opintoraha on 259 euroa kuukaudessa.
Akava tyytyväinen, KD perää lapsikorotusta Akavan opiskelijavaltuuskunta AOVA on tyytyväinen Saarelan esitykseen. - Opintotuen saajien määrä uhkaa vähentyä koko ajan tulorajojen jälkeenjääneisyyden vuoksi. Toivottavasti hallitukselta löytyy halua parantaa opiskelijoiden taloudellista asemaa. Tässä tapauksessa kyse on enemmin tahtotilasta kuin rahasta, sanoo AOVAn puheenjohtaja Antti Lehtoranta. Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Päivi Räsänen puolestaan katsoo, että opiskelijoiden etujen parantaminen pitäisi aloittaa lapsikorotuksista. Huollettavien määrä ei vaikuta opintotukeen, vaikka se otetaan huomioon työttömyyspäivärahassa. Räsänen on huolestunut siitä, että ensisynnyttäjien keski-ikä on noussut yliopisto-opiskelijoilla reilusti yli 30 vuoden, mikä lisää lapsettomuutta ja lasten saamiseen liittyviä terveysongelmia. Puolueen mielestä työn ja perheen yhteensovittamisen rinnalla tulisi puhua opiskelun ja perheen yhteensovittamisesta. Kristillisdemokraattien laskelmien mukaan 50 euron lapsikorotus 20 000 opiskelijavanhemmalle maksaisi kymmenen miljoonaa euroa vuodessa. Viitanen: Eduskunta tehnyt tärkeimmät uudistukset SDP:n 1. varapuheenjohtaja Pia Viitanen muistuttaa, että tähän asti niin opiskelijoiden asumislisän korotus kuin alle 20-vuotiaiden vanhempien tulorajan tarkistuskin tehtiin eduskunnan aloitteesta.
Tulorajojen osalta Saarelalla on itsellään on ratkaisun lopulliset avaimet käsissään, Viitanen sanoo.
Vasemmistoliiton II varapuheenjohtaja Minna Sirnö taas kritisoi Saarelaa siitä, että esitys pakottaa opiskelijat tekemään entistä enemmän töitä opiskelun sijaan. Tämä on vastoin hallituksen koulutuspoliittisia linjauksia, koska hallitus on nimenomaan pyrkinyt lyhentämään opiskelujen kestoa.
Sirnön mielestä esitys myös jakaa opiskelijat entistä enemmän hyväosaisiin ja vähemmän hyväosaisiin opiskeluaikaisten työnsaantimahdollisuuksien mukaan. Ratkaisuksi opiskelijoiden talousahdinkoon hän esittää opintorahan tuntuvaa korotusta.