Keski-Suomen ympäristökeskuksen seminaarissa puhuneen Pekkarisen mukaan teollisuuden taakka Kioton ilmastosopimuksesta kasvaa kohtuuttoman suureksi ilman valtion varoja.
Pekkarisen mukaan Suomi ei saavuta Kioton tavoitetta vähentää päästöjä vuoden 1990-tasolle muutoin kuin päästöoikeuksia ostamalla. Sitoumuksista on kuitenkin pidettävä kiinni.
Päästöoikeuksien oston lisäksi myös sähkön hinnannousun arvioidaan tuovan teollisuudelle sadan miljoonan euron lisälaskun, Pekkarinen sanoo.
Valtiota kaivattaisiinkin Pekkarisen mukaan osallistumaan päästökaupan kustannuksiin merkittävällä osuudella.
Pekkarinen vaudittaisi turpeen käyttöä Valmisteilla olevassa ilmasto- ja energiastrategiassa tulisi ministerin mielestä vauhdittaa voimakkaasti uusiutuvien ja kotimaisten energialähteiden - eli käytännössä turpeen - hyödyntämistä. - Suomen tulee hyödyntää kaikki uudet mahdollisuudet kotimaisten ja uusiutuvien energialähteiden käyttöönottamiseksi. Suomi ei ole päässyt eduskunnan taannoin asettamiin tavoitteisiin uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämisessä, Pekkarinen toteaa. Uusiutuvien energialähteiden kymmenen terawattitunnin lisäys olisi Pekkarisen mukaan mahdollinen kohtuullisin kustannuksin. Vaikka esimerkiksi sähköntuotannossa uusiutuvien energialähteiden käyttö onkin kasvanut, ei niiden osuus sähkön kokonaiskulutuksesta ole noussut alle 25 prosentin osuudestaan. Suomi on kuitenkin sitoutunut siihen, että uusiutuvien energialähteiden osuus sähköntuotannossa nousisi vuoteen 2010 mennessä 31,5 prosenttiin kokonaiskulutuksesta. Hallitus antaa ilmasto- ja energiastrategiaa koskevan selonteon eduskunnalle syyskuussa. Suomen pitäisi selvitysten mukaan vähentää vuosittaisia hiilidioksidipäästöjä noin kymmenellä miljoonalla tonnilla vuosien 2008 - 2012 aikana. Teollisuuden mukaan suurin osa velvoitteesta joudutaan täyttämään ostamalla lisää päästöoikeuksia muista maista. Arvioidulla päästöoikeuksien 20 euron tonnihinnalla siitä aiheutuu sopimuskaudella noin miljardin euron lisälasku.