Suomi osallistuu vuoden alusta kahden taisteluosaston päivystykseen: Lauantaista lähtien Suomi osallistuu sekä Ruotsin johtaman pohjoismaisen taisteluosaston että Hollannin johtaman EU:n taisteluosaston päivystykseen puolen vuoden ajan.

Eduskunnan puolustusvaliokunta on jo aiemmin epäillyt taisteluosastojen mielekkyyttä, kun niitä ei ole kertaakaan käytetty.

- EU:n pitää pohtia konsepti uusiksi, miettiä miten näitä joukkoja käytetään. Ja varmasti on syytä alentaa tätä lähtökynnystä, Korkeaoja sanoo.

Hän arvelee, että muun muassa Afganistanin ISAF-operaatio on osaltaan estänyt taisteluosastojen käytön.

- Afganistanin tilanne on hyvin vaativa ja varmasti varotaan sitä, että ei avattaisi uutta toimintakenttää. Toinen syy on sitten puhtaasti taloudellinen. Ne maat, jotka vastaavat suurimmista kustannuksista ovat myös olleet hyvin tiukkoina siitä, että uusia kustannuseriä ei saa syntyä.

Suomi on useaan otteeseen esittänyt EU:ssa valmiusjoukkojen perusajatuksen tarkistamista. Toistaiseksi asia ei ole edennyt.

Taisteluosastoista saatava kustannushyöty Suomelle on kyseenalainen, kun vertaa esimerkiksi lauantaina alkavan päivystysvuoron kustannuksia viime vuoden reserviläisten koulutukseen uhrattuihin rahoihin.

- Nämä kustannukset tulevat olemaan lähes 30 miljoonaa euroa. Jos vertailuksi otetaan vaikka vuoden 2009 reserviläisten kertausharjoituskoulutus, niin se maksoi 18 miljoonaa euroa, ja sillä koulutettiin 26 000 reserviläistä.

- Meidän on syytä miettiä sitä, että käyttäisimmekö paremmin nämä rahat joko kotimaassa tai sitten osittain kriisinhallintaoperaatioihin, Korkeaoja huomauttaa.