Mm. nämä asiat jäävät seuraavan hallituksen ratkaistavaksi:

-Menoleikkaukset

-Veromuutokset

-Työurien pidentäminen

-Peruskoulun tuntijakouudistus

-Ylen rahoitus

-Perustuslain muutos

-Uusi vaalilaki

Mari Kiviniemen (kesk.) hallituksen ohjelmatiedonanto kertoo, että hallituksen tavoitteena on edistää talouden vakautta, kestävän kasvun edellytyksiä, tasa-arvoa ja yhteiskunnallista eheyttä.

Maailma ei kuitenkaan tullut valmiiksi rakennetuksi ponnisteluista huolimatta, joten tuleva hallitus, olkoon sen pohja mikä tahansa joutuu todennäköisesti kirjaamaan saman lauseen ohjelmaansa.

Suurimmat ongelmat tuottaa tietysti viime aikojen talouslama, jonka vaikutuksia on yritetty pienentää velanotolla. Ensi vaalikausi meneekin velkojen takaisinmaksuun, mutta ennen vaaleja on tuskin odotettavissa kantoja siihen, mitä etuuksia on leikattava kuuden miljardin euron vajeen paikkaamiseksi.

Kokoomus ja keskusta ovat tällä viikolla riitantuneet siitä, miten tilanteeseen sopivat ylijohtaja Martti Hetemäen työryhmän kaavailemat verohuojennukset. Keskusta on julistanut, että paperi ei sovi edes neuvottelujen pohjaksi, koska esitys ei turvaa hyvinvointipalveluja.

Työurien pidentäminen jäi hallitukselta kesken, joten siihenkin on palattava ensi hallitusneuvotteluissa. Sosiaalidemokraatit ovat jo julistaneet, että he eivät lähde hallitukseen, joka nostaa eläkeikää, mutta ehkä neuvotteluja käyvät muut puolueet - vaalithan sen näyttävät.

Kaikki ovat yhtä mieltä vain siitä, että väestön ikärakenne vaatii työurien pidentämistä jossakin muodossa, jotta maksajiakin palveluille löytyy. Kaikki uskovat myös siihen, että ratkaisut tehdään kolmikantayhteistyössä.

Pienemmistä kiistoista uudelle hallitukselle palautuu muun muassa peruskoulun tuntijaon uudistus, jonka keskusta kaatoi viime viikolla. Oma lukunsa on myös Yleisradion rahoitus, joka jäi ratkaisematta viestintäministeri Suvi Lindenin (kok.) kaadettua komitean esittämän Yle-maksun.

Uuden eduskunnan on hyväksyttävä lopullisesti perustuslain muutos, josta ei sentään näytä nousevan vaaliteemaa, kun hallitus ja sosiaalidemokraatit eilen sopivat siitä, että presidentin valtaan ei kajota merkittävästi.

Sen sijaan uusi vaalilaki, joka myös vaatii uuden eduskunnan lopullisen hyväksynnän, voi hyvinkin nousta uuteen harkintaan, kun suuret puolueet huomaavat, että nyt käsittelyssä oleva esitys merkitsee niille todennäköisesti eduskuntapaikkojen menetystä.