Komission lähtökohtina vuoden 2013 jälkeiselle yhteiselle maatalouspolitiikalle ovat elintarviketurvallisuus, luonnonvarojen hallinta ja alueellinen tasapaino. Ciolos kertoi, että suoraa tukea viljelijöille ehdotetaan nykyistä yksinkertaisemmaksi. Tuki pitäisi komission mielestä kohdentaa puolueettomien ja tasapuolisten kriteerien perusteella. Ne olisivat sekä taloudellisia että ympäristöön liittyviä, ja tuki olisi kohdennettava tehokkaammin aktiivisille viljelijöille.

Vastaisuudessakin osa tuesta maksetaan EU:n budjetista ja osa kansallisten järjestelmien kautta. Luonnonhaittakorvaukset säilyvät. Niitä täydennetäisiin maaseudun kehittämistoimien osana maksetulla tuella.

Yksinkertaisilla erityistukijärjestelmillä halutaan parantaa pientilojen kilpailukykyä, vähentää byrokratiaa ja edistää maaseudun elinvoimaisuutta, sanotaan komission työohjelmaluonnoksessa.

Anttila: Suomen toiveita otettu huomioon

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilan (kesk.) mielestä komission tiedonanto antaa hyvän pohjan jatkoneuvotteluille.

Hän sanoo, ettei tiedonanto ole niin yksityiskohtainen, että sen perusteella voisi vielä arvioida eri maiden mahdollisia tukieurojen lisäyksiä ja menetyksiä, vaan asiat tarkentuvat neuvottelujen kuluessa.

Anttilan mukaan Suomen kannalta erityisen tärkeitä kysymyksiä ovat epäedullisten alueiden luonnonhaittakorvauksen kansallisen osarahoituksen säilyminen, maatalouden ympäristötuen kehittäminen ja EU:n kokonaan rahoittamien tuotantoon sidottujen tukien jatkuminen.

Anttila sanoi, että maatalouskomissaari Cioloksen taannoin esittämä näkemys syrjäistenkin alueiden tarpeiden huomioon ottamisesta näkyy nyt julkaistussa tiedoksiannossa.

Ympäristönhoitokustannukset ja rahoitus arveluttavat MTK:ta

Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto arvostelee komission ehdotusta siitä, että uudet pakolliset ympäristönhoitovaatimukset lisäisivät viljelijöiden kustannuksia. MTK:n mielestä on myös olemassa riski, että ympäristötukia leikataan. Järjestö pitäisi parempana vapaaehtoisia, viljelijöitä ympäristöasioissa kannustavia ohjelmia.

MTK toteaa tyytyväisenä, että komissio on ottanut huomioon Suomen viljelijöiden toiveen luonnonhaittakorvausten jatkamisesta. Sen sijaan MTK:n mielestä ehdotuksessa ei kiinnitetä tarpeeksi huomiota maataloustuotannon kannattavuuden ja viljelijöiden tulojen turvaamiseen.

Ongelmallisimpana MTK pitää sitä, että yhteisen maatalouspolitiikan rahoitus on jätetty täysin auki.

MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila kertoi YLE Uutisille, että "yksi kivi sydämeltä tipahti", kun 300-400 miljoonan euron luonnonhaittakorvaus "asettui kohdalleen". Marttila pahoittelee samalla sitä, että komission luonnehtima "viherryttäminen" tuo lisäehtoja ja kustannuksia viljelijöille. - Tässä halutaan hyvää, että Euroopassa tuotetaan maailman parasta ruokaa. Kysymys on siitä, kuka maksaa. Tarvitaan vahva budjetti ja toimivat markkinat, Marttila korostaa.

Suomalaisille viljelijöille on maksettu viime vuosina suoria tukia vajaat 2 miljardia euroa vuodessa. Tukimäärät ovat pysyneet samana, vaikka tilojen määrä on pienentynyt. Selitys on tilakokojen suurentuminen.

MTK pelkää, että tukieurot vähenevät, mutta ministeri luottaa kuitenkin tukien suuruusluokan säilyvän, vaikka perusteissa tapahtuisikin muutos.

-Minulla on sellainen vakaa käsitys, että kovin suuria muutoksia ei rahoituspohjaan ole tulossa, sillä nämä tuet ja järjestelmät ovay kaikille jäsenmaille erittäin tärkeitä, sanoo Anttila.

Komissio jättää lopullisen ehdotuksensa maatalouspolitiikan uudistamisesta ensi kesänä. Sitä ennen asiasta järjestetään laaja keskustelukierros.