Näitä kysyttiin
1. Korkeampien talvinopeuksien käyttöönotto sään salliessa vilkkaimmilla tieosuuksilla, joita on noin 3 000 km, edellyttää 200 miljoonan euron investointeja sähköisiin nopeusrajoitustauluihin. Kannatatteko vai vastustatteko korkeampien talvinopeuksien käyttöönottoa ja 200 miljoonan investointia näillä vilkkaimmilla tieosuuksilla?
Kannatan: 26 %
Vastustan: 62 %
En kannata enkä vastusta: 9 %
Ei osaa sanoa: 3 %
2. Korkeammat talvinopeudet sään salliessa voitaisiin ottaa käyttöön ilman uusia investointeja tieosuuksilla, joilla on jo sähköiset nopeusrajoitustaulut. Näitä on 350 km. Kannatatteko tai vastustatteko korkeampien talvinopeuksien käyttöönottoa tällaisilla tieosuuksilla?
Kannatan: 69 %
Vastustan: 23 %
En kannata enkä vastusta: 6 %
Ei osaa sanoa: 2 %
3. Kuinka usein itse ajatte henkilöautoa?
Kerran viikossa tai useammin: 76 %
1 - 3 päivänä kuukaudessa: 4 %
Harvemmin: 6 %
En lainkaan: 15 %
Ei osaa sanoa: -
Lähde: Taloustutkimus
Liikenneministeri Anu Vehviläinen (kesk.) esitti lokakuun lopulla talvinopeuksien nostamista silloin, kun ajokeli on verrattavissa kesäkeliin. Ministerin avaus kolahtaa ratin takana usein istuvaan 37-vuotiaaseen Raimo Korpelaan, joka nostaisi talvinopeuksia nykyisestä satasesta.
- Jos sääolosuhteet vaan antavat periksi, niin ehdottomasti kyllä! Turun moottoritien varrella Veikkolassa huoltoasemalle kahville pysähtynyt Korpela sanoo.
YLE Uutisten Taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan juuri paljon ajavat miehet suhtautuvat nopeuksien nostoon keskimääräistä suopeammin. Kannatus on sitä suurempi myös, mitä nuorempi tai hyvätuloisempi vastaaja oli. Naiset ja eläkeläiset puolestaan jättäisivät muita useammin nopeudet nostamatta.
- Ei pidä nostaa, satanen ihan riittää, huikkaa Veikkolassa kaupan pihalla autoon tavaroita lastannut rouva, joka ei halunnut kertoa nimeään.
Jätti-investointi ei saa tukea
Rajoitusten joustavaan vaihtamiseen tarvitaan etäohjattavia sähköisiä nopeusrajoitustauluja. Niitä on jo Suomessa 350 kilometrillä, eniten Turun uudella moottoritiellä. Valtaosa, lähes 70 prosenttia kyselyyn vastanneista kannattaa joustavia talvinopeuksia näillä osuuksilla, joilla uusia investointeja tauluihin ei tarvita.
Kattava, 3 000 kilometrin tauluverkosto maksaisi Liikenneviraston pääjohtajan Juhani Tervalan arvion mukaan noin 200 miljoonaa euroa. Jätti-investointia kannattaa vain joka neljäs.
- Ehkä ennemminkin sitten teiden kunnossapitoon kuin tämmöiseen uuteen järjestelmään, jos se on tosiaan noin kallis, pohtii Veikkolassa haastateltu Merja Sandqvist.
Ministeri Anu Vehviläinen sanoo, ettei hän ole esittänytkään kattavaa tauluverkostoa.
- On ehkä hyvä todeta, että en vaatinut sitä 3 000 kilometrille ja että se maksaisi 200 miljoonaa euroa. Se nyt on näyttänyt tulevan isoksi asiaksi.
Vehviläinen aikoo ajaa asiaa jatkossakin, mutta hänelle ei ole itsellekään vielä täsmentynyt, kuinka kattava sähkötauluverkostosta voisi tulla.
Nopeudet ylös vain valoisalla?
Liikenneturvasta on huomautettu, etteivät rajoitukset ole vain liukkautta varten: talvella on myös pimeää ja hirvetkin liikkuvat. Myös päästöt kasvavat nopeuksien mukana.
Vehviläinen kertoo, että hän nostaisi nopeutta vain valoisan aikana ja vähentäisi päästöjä mieluummin uusimalla autokantaa kuin nopeusrajoituksilla. Hirviä on ministerin mielestä liikaa, mutta nopeusrajoitusten avulla ei hänen mukaansa hirvikolariongelmaa ratkaise.
- Ehkä hirvikantaan pitäisi vastata jollain muilla keinoilla, ministeri sanoo.
Valtaosa suomalaisista olisi siis valmis nostamaan talvinopeuksia hyvällä säällä, jos se ei maksa paljon. Myös Merja Sandqvistin mielestä voi tuntua hullulta ajaa hiljaa, jos tie on vapaa.
- Onnettomuudetkin todennäköisesti lisääntyvät, jos nopeudet kasvavat, mutta hyvällä kelillä tietysti ihmiset kokevat sen mielekkääksi, että saa ajaa vähän reilummin eikä kalenterin mukaan, Sandqvist miettii.
Kyselyyn vastasi 1 005 suomalaista. Alueelliset erot mielipiteissä eivät olleet suuria. Kyselyn virhemarginaali on 2,5 prosenttiyksikköä suuntaansa.