Keskusta-akatemiassa Helsingissä puhunut Kiviniemi huomauttaa, että esimerkiksi ylioppilaskirjoituksissa venäjän kirjoittajia on vähemmän kuin espanjan kirjoittajia.
Kiviniemen mielestä suomalaisten Venäjä-suhteeseen sisältyy paradoksi.
- Tietoisuudessamme Venäjä on aina läsnä, mutta samalla vieras. Venäjästä puhutaan ja kadunmiehelläkin on siitä aina jokin näkemys. Usein näkemys on vahva. Kansakuntana tunnemme nyky-Venäjän huonommin kuin luulemme, pääministeri totesi.
Kiviniemen mukaan Venäjä ei lakkaa olemasta meille tärkeä. Olisi pidettävä huolta, että Venäjästä kiinnostuneiden ihmisten määrä kasvaa, eikä laske, hän totesi.
Suomen ulkoisen aseman voimakenttiä käsitelleessä puheessaan Kiviniemi sanoi myös, että sotilaallisen turvallisuuden asioissa säilytämme päätösvallan omissa käsissämme.
Hänen mukaansa Suomeen ei kohdistu sotilaallista uhkaa ja Suomi edistää omalla ulko- ja turvallisuuspolitiikallaan yhteistyötä ja rauhaa.
Pääministeri myös totesi tiedon tärkeyden ulkopolitiikan ennakoinnissa. Hänen mukaansa ei riitä, että olemme pelkästään sen tiedon ja tulkinnan varassa, jota voimme saada EU:n, YK:n ja muiden yhteisöjemme kautta. Suomella on oltava kattava ja kykenevä edustautuminen maailmalla suoraan omassa määräysvallassamme, hän sanoi.