Pohjalaisista kansanedustajista kaksi eli perussuomalaisten Raimo Vistbacka ja kokoomuksen Petri Pihlajaniemi kannattavat kerjäämisen kieltämistä lailla. Keskustan Mika Lintilä sekä kokoomuksen Petri Salo ja Paula Risikko eivät halua vielä ottaa kantaa asiaan.
Muut Pohjanmaan uutisten tavoittamat kansanedustajat vastustivat kerjäämisen kieltoa lailla. Heidän mukaansa kielto ei poistaisi itse ydinasiaa eli köyhyyttä. Lisäksi kerjääminen koetaan EU-tasolla päätettäväksi asiaksi.
- EU:n pitää toimia niin, että Romaniassa hoidetaan asiat kuntoon. Kieltäminen ei kuitenkaan ole se oikea tie, perustelee kantaansa keskustan Paula Sihto. Myöskään RKP:n Ulla-Maj Wideroosin ja Håkan Nordmanin mukaan ongelmaa ei ratkaista kielloilla.
Kristillisten Bjarne Kallis puuttuisi leiriytymiseen.
- Kerjääsen kieltäminen lailla on liian pitkälle viety, jos pahvimuki kädessä on rangaistava teko. Kerjääminen ja leiriytyminen liittyvät yhteen. Leiriytymiseen tulisi puuttua tavalla tai toisella. Tämä vaikuttaisi vähentävästi myös kerjäämiseen, kristillisten Bjarne Kallis pohtii.
- En pidä työryhmän ehdotuksesta, koska se ei osu ongelmaan. Kerjääminen itsessään ei ole ongelma vaan köyhyys. Ongelma vaatii EU-tason ratkaisun, sanoo RKP:n Mats Nylund.
"Ongelmaa ei saa lakaista maton alle"
Keski-Pohjanmaan kansanedustajista myös RKP:n Anna-Maja Henriksson ja keskustan Tuomo Puumala kuuluvat lakia vastustavien leiriin.
- Köyhyyttä on hankala kriminalisoida. Laki ei toisi ratkaisua itse ongelmaan. Laki saattaisi hetkeksi lieventää suomalaisten arkea, mutta ongelmaa se ei kuitenkaan poistaisi, Anna-Maja Henriksson huomauttaa.
- En ole innostunut asiasta. Minusta ei ole järkevää poistaa seurausta, kun olennaista olisi itse syyn poistaminen. En ole muutenkaan innostunut siitä, että päätöksenteossa ongelmat lakaistaan maton alle, Puumala näpäyttää.
- Asiaa tarkemmin ajateltuani äänestäisin lakiehdotusta vastaan. Ongelma on Euroopan laajuinen, siksi se on myös EU:n tasolla hoidettava, muotoilee keskustan Juha Mieto.
Miedon puoluetoveri Lasse Hautala pitää kerjäämisen kieltämistä lailla selvästi liian rankkana toimenpiteenä.
- Laille ei ole perusteita. Valtaosa kerjääjistä on katukiveyksessä kippo kädessä istuvia ihmisiä. Niin sanottu häiritsevä kerjääminen on toinen asia. Siihen en ole törmännyt, Hautala sanoo.
Keskustan Esko Ahonen ei vielä ole lukenut mietintöä.
- Olen hajanaisten tietojen varassa. Esitys on liian raju ja mietintö radikaali. Nyt tarvitaan tervettä järkeä keskusteluun, Ahonen peräänkuuluttaa.
Vistbacka ja Pihlajaniemi lain kannalla
Perussuomalaisten Raimo Vistbacka ja kokoomuksen Petri Pihlajaniemi asettuvat lakiehdotuksen taakse.
- Kerjääminen on Helsingissä sen mittaluokan ongelma, että jotenkin siihen pitää puuttua, mutta rajan vetäminen on vaikeaa, Vistbacka sanoo.
- Olettamus on se, että taustalla on järjestäytynyttä rikollisuutta. Täten kerjääjät ovat uhreja, joita käytetään vain hyväksi, Pihlajaniemi perustelee kantaansa.
Lintilä, Salo ja Risikko pohtivat vielä
Keskustan Mika Lintilä ei ota vielä kantaa, vaan haluaa perehtyä asiaan tarkemmin. Kokoomuksen Petri Salo ja Paula Risikko haluavat niin ikään lisää tietoa.
- Odotan hallituksen esitystä mahdolliseksi laiksi. Asiassa arveluttaa se, päästäänkö kiellolla siihen päämäärään, joka sille on asetettu, Petri Salo pohtii.
- Työryhmä on mietintönsä jättänyt. Tässä vaiheessa en voi ottaa siihen vielä suoranaista kyllä tai ei -kantaa. Sosiaali- ja terveysministeriön kannan mukaan työryhmän mietinnössä on eräitä kohtia, joita pitäisi vielä tarkentaa, sanoo kokoomuksen kansanedustaja, peruspalveluministeri Paula Risikko.
Pohjanmaan uutiset ei tavoittanut maanantaina vaalipiirin kansanedustajista SDP:n Jutta Urpilaista ja Miapetra Kumpula-Natria.