Vantaan ja Kirkkonummen välisen kantatien muuttaminen moottoritieksi pantiin alkujaan vireille 1960-luvulla. Viime vuodenvaihteessa työt lähtivät käytiin. Kirkkonummen kunnanjohtaja Tarmo Aarnio on tyytyväinen.

- Asia on ollut monta kertaa esillä ja myöskin monta kertaa ollut lähellä tulla valtion rahoittamaksi, mutta se on aina syystä tai toisesta lykkääntynyt. Nyt sitten niin sanotuilla lamantapporahoilla eli elvytysrahoilla tämä hanke saatiin viimein liikkeelle, Aarnio myhäilee.

Kirkkonummi - Kivenlahti -moottoritien rakentamiselle on vankat perusteet. Laskelmien mukaan tieosuuden rakentamisesta koituu kustannuksiin nähden miltei nelinkertainen taloudellinen hyöty.

Samaan aikaan on pitkään ollut tekeillä taloudelliselta hyödyltään huomattavasti heikommaksi arvioituja tiehankkeita, kuten Kuopion Kallansillan moottoritieosuus, jossa kustannukset ovat selvästi hyötyjä suuremmat. Keskustalainen liikenneministeri Anu Vehviläinen (kesk.) myöntääkin, että päätöksissä painavat myös poliittiset perusteet.

- Hallitusohjelmassa ja selonteossa on määritelty se, että halutaan edistää koko maan kilpailukykyä, koko maan elinkeinoelämän toimintakykyä ja kansalaisten liikkuvuutta, eli ne ovat myös sellaisia yhteiskunnallisia ja poliittisia linjanvetoja.

Virasto moittii läpinäkyvyyden puutetta

Valtiontalouden tarkastusviraston VTV:n mielestä ongelma ei ole se, että väyläpäätöksiin vaikuttavat muutkin kuin taloudelliset hyötylaskelmat. Sen sijaan VTV arvostelee raportissaan sitä, että väylähankkeista päätetään julkisuudelta piiloon jäävin perustein, jotka näyttävät muuttuvan hankkeesta toiseen.

Samoilla linjoilla on Kirkkonummen kunnanjohta Tarmo Aarnio.

- Perusteet ja perusteiden taustat pitäisi tuoda esiin nykyistä tarkemmin ja huolellisemmin. Sitten tiedetään, millä tavalla näitä omia hankkeita voidaan jatkossa paremmin viedä eteenpäin, kun tiedetään, millä perusteella niitä rahoja jaetaan.

Liikenneministeri Anu Vehviläinen lupaa nyt, että päätöksenteon avoimuutta lisätään.

- Läpinäkyvyyttä enemmän, parempaa vertailtavuutta ja ministeriöltä liikennevirastolle tämmönen päivitetty ohje, Vehviläinen listaa.

Viime vuonna valtion väylähankkeissa käytettiin rahaa yli 1,5 miljardia euroa.