Palvelukeskuskortin ikärajan nostamisesta ja aterioiden uusista hinnoista päätti ikäihmisten palvelujen lautakunta kahden äänestyksen jälkeen keskiviikkoisessa kokouksessaan.
Lautakunnan jäsen Riitta Ollila (sd) esitti Ilkka Järvelän (vas) kannattamana esitystä hylättäväksi, mutta heidän näkemyksensä kaatui äänin 4-6. Yksi lautakunnan jäsen äänesti tyhjää. Ollila ja Järvelä jättivät asiaan eriävän mielipiteen.
Toinen äänestys koski kortin myöntämisen ikärajaa. Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta oli esittänyt lautakunnalle uudeksi ikärajaksi 67 vuotta, kun kortti nykyään myönnetään 60-vuotiaille eläkeläisille.
Lautakunnan jäsen Satu Sipilä (kd) esitti 65 vuoden ikärajaa ja sai esitykselleen Leena Arkian (kok) kannatuksen. Äänestyksessä heidän esityksensä taakse tuli myös kuusi muuta lautakunnan jäsentä, joten esitys tuli voimaan. Ikärajaäänestyksessä kolme äänesti tyhjää.
Kaupungilla on neljä omaa palvelukeskusta ja kolme korttelikerhoa. Niissä voivat ruokailla kaikki ikäihmiset, mutta kaupungin tukemalla hinnalla vain ne, joilla on palvelukeskuskortti.
Käytössä olevien korttien määrä ei ole kaupungin tiedossa, mutta esimerkiksi Takahuhdin palvelukeskuksessa sillä aterioi päivittäin satakunta henkilöä.
Kortista määräaikainen
Korttia aletaan myöntää kolmeksi vuodeksi kerrallaan, eikä toistaiseksi, kuten nykyään. Kolmen vuoden jälkeen korttia voi anoa uudelleen.
Uudistuksen tarkoitus on kaupungin mukaan, että ateriatuesta pääsevät nauttimaan ne eläkeläiset, jotka sitä todella tarvitsevat.
Päätöksen palvelukeskuskortin myöntämisestä tekevät kaupungin palvelukeskusten johtajat. Kaupunki käyttää ikääntyneiden asukkaiden ateriakulujen alentamiseen vuosittain noin 600 000 euroa.
Alun perin palvelukeskuskortit otettiin käyttöön vuonna 1973. Vanhamuotoiset kortit ovat käytössä 31.8.2011 saakka.