Hallinnonuudistus toi keskukset

Valtion hallinnonuudistus lakkautti läänit 01.01.2010. Läänien sijaan maa on jaettu 15 ELY-keskukseen, aluehallintovirastoja (AVI) on kuusi. Entisen Länsi-Suomen läänin alueella toimivat Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan ELY -keskukset ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on valtionhallinnon alueellinen kehittämis- ja palvelukeskus.

ELY-keskuksen tehtävät muodostuvat entisen Etelä-Pohjanmaan TE-keskuksen, Vaasan tiepiirin ja Länsi-Suomen ympäristökeskuksen tehtävistä. Lisäksi ELY-keskuksessa hoidetaan entisen Länsi-Suomen lääninhallituksen liikenne- ja sivistysosaston tehtäviä.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimialueeseen kuuluu Etelä-Pohjanmaa ja liikenne- ja ympäristöasioissa lisäksi Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa.

ELY-keskuksen päätoimipaikka on Seinäjoella ja muut toimipaikat Vaasassa ja Kokkolassa

Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tehtävät muodostuvat entisen Pohjanmaan TE-keskuksen ja Länsi-Suomen lääninhallituksen sivistysosaston tehtävistä. Entisen Vaasan tiepiirin ja Länsi-Suomen ympäristökeskuksen palveluita alueella tarjoaa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus.

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto toimii Pirkanmaan, Keski-Suomen, Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakuntien alueilla. Viraston päätoimipaikka on Vaasassa ja muut toimipaikat Jyväskylässä ja Tampereella.

Aluehallintovirastoon on koottu tehtäviä lääninhallituksesta, työsuojelupiireistä, ympäristökeskuksista sekä ympäristölupavirastosta.

Kauko Ojalan mukaan päätöksen kanssa voidaan elää, mikäli Kokkola saa vahvan ELY-toimipisteen paikkakunnalle.

Ojala osasi odottaa ratkaisun kääntyvän etelän suuntaan. Tämä kävi ilmi viime viikolla, kun oikeuskansleri ilmoitti tukevansa edelleen perustuslakivaliokunnan asiasta antamaa lausuntoa.

Ojalan mukaan elinkeinoministeri Mauri Pekkariselta lähiaikoina odotettava päätös jättää vielä monia asioita avoimeksi, esimerkiksi Kokkolaan sijoitettavan elinkeino- liikenne- ja ympäristöhallinnon toimipisteen kokoonpanosta tai palvelutasosta ei ole tietoa.

- Kunhan Keski-Pohjanmaa saa väestöosuuttaan vastaavalla miehityksellä ja palveluilla varustetun ELY-toimipisteen Kokkolaan, voimme tämän päätöksen kanssa elää, Ojala toteaa.

Ojala on huolissaan myös elinkeinojen kehittämiseen liittyvien tukien säilymisestä.

-Etelään suuntautuminen merkitsee, että pysyminen pohjoisten tukien piirissä on uhattuna. Keski-Pohjanmaan menettää nykyisen asemansa EU:n tukijärjestelmässä, merkitsee se melkoista suoneniskua etenkin Kaustisen seutukunnalle, Ojala luettelee. Koulutushankkeisiin maakunnan koulutusyhtymät ovat saaneet meneillään olevan ohjelmakauden aikana EU:n tukea 12 -13 miljoonaa euroa, Ojalan mukaan tällaisten summien saaminen kuntien kukkarosta olisi täysin mahdotonta.

Varapuheenjohtaja tyytyväinen

Voimalla etelän suuntaa kannattanut Keski-Pohjanmaan liiton varapuheenjohtaja, sosiaalidemokraattien Kari Urpilainen on tyytyväinen ratkaisuun, mutta ihmettelee yksipuolisia kielellisiä perusteita. Hänen mukaansa ratkaisu mahdollistaa yhtenäisen työssäkäyntialueen yhteistyön tiivistämisen. Urpilainen ei usko Kauko Ojalan uhkakuvien toteutuvan.

Kari Urpilainen ottaisi hallinnon kehittämisessä jo seuraavan askeleen ja laajentaisi K-P:n liittoa etelään. Hän haluaisi osajäsen Kruunupyyn ohella myös muut Pietarsaaren seudun kunnat Keski-Pohjanmaan liiton jäseniksi. Esitystään Urpilainen perustelee työssäkäyntialueen yhtenäistämisellä.

Urpilainen uskoo, että pahasti jakaantuneeseen maakunnalliseen päätöksentekoon löytyy yhteinen tekemisen tahto.

Maakuntajohtaja pettyi pahasti

Pohjoisen suuntaa kannattaneelle Keski-Pohjanmaan Liitolle Pekkarisen etelän-kanta oli suuri pettymys.

- Pohjoinen suunta olisi vaikuttanut maakunnan vahvistumiseen ja eheyttämiseen. Suurin pelko on, että hajottaako tämä koko maakunnan, pohtii maakuntajohtaja Altti Seikkula.

Silti Keski-Pohjanmaan asema EU:n tavoite- ja tukialuiessa on turvattava. Tästä Seikkula odottaa vahvistuksia lähiaikoina. Maakunnan kehittämisintoa päätös ei lannista.

- Elämä ei tietenkään ole pelkästä hallinnosta kiinni. Hallinto on vain yksi väline ja pieni tukielementti. Ne isot tulevaisuuden ratkaisut tehdään ihan jossain muualla kuin hallinnossa, linjaa Seikkula.