Laillista rosvousta
Heinäkuussa 50 euron pikaluoton vuosikorko oli pahimmillaan yli 3 000 prosenttia, kirjoittaa Kansanterveyslaitoksen tutkimusprofessori Heikki Hiilamo Helsingin Sanomain Vieraskynä-palstalla. Helmikuussa voimaan tulleet lainmuutokset, joiden tarkoitus oli vähentää pikaluotoista aiheutuvia ongelmia, eivät ole vielä johtaneet tulokseen.
Hiilamon mielestä lakeja valmistelleelta työryhmältä jäi oivaltamatta kaikkein tärkein sääntelyn peruste eli se, että pikaluottoyhtiöt keräävät voittoja ihmisten hädällä ja ymmärtämättömyydellä. Lakeihin tehtiin lähinnä teknisiä muutoksia. Nyt pikaluottotoimintaa voi Hiilamon mielestä kutsua lailliseksi rosvoukseksi. Kymmenen suurimman pikaluottoyhtiön voittoprosentti oli lähes 40.
Aikaisemmin vastaaviin tuottoihin lienee päästy vain laittomalla rahan lainaamisella yksityisille, arvelee professori Heikki Hiilamo Helsingin Sanomissa ja vaatii, että jos pikaluottoja ei voida kieltää, sääntelyllä olisi puututtava rajummin luoton ottamisen helppouteen.
Verorahoja sianlihan markkinointiin
Maa- ja metsätalousministeriö myönsi viime vuonna yli 250 000 euroa valtion rahaa sianlihan imagokampanjaan, kertoo Uutispäivä Demari. Tälle vuodelle rahoitus on 146 000 euroa. Kotimaista kalaa ei tueta. Ei se tasapuoliselta kuulosta, me kalastajat olemme jo tottuneet siihen, että joka puolelta lyödään päähän, sanoo kalastaja Seppo Lamberg Uutispäivä Demarissa ja laskee, että kalastajia on kovin vähän.
Tyrmäys vihreälle armeijalle
Keskisuomalainen tyrmää vihreiden asevelvollisuuslinjaukset. Puolue esittää reservin supistamista nykyisestä 350 000 sotilaasta 75 000 - 150 000:een. Yleinen asevelvollisuus lakkaisi vähitellen ja korvautuisi vapaaehtoisuudella. Vihreiden linjaus on provosoiva keskustelun avaus, jossa armeijan positiivinen rooli ikäluokkien yhteiskunnallistajana jää taka-alalle.
Myös laskelmat ovat kiistanalaisia. Puolustusministeriön omat arviot 50 000 - 70 000 sotilaan puolustusvoimista ovat osoittautuneet kaksin- tai kolminkertaisesti nykyratkaisua kalliimmiksi. Koko maan puolustuksesta luopuminen toisi toki kustannussäästöjä, mutta sen kääntöpuoli - varuskuntien sulkemiset - on hankala asia myös kaikille puolueille, arvioi Keskisuomalainen.
Virkamiesten veljeily seis
Espoossa hevosetkin nauravat kaupungin herrojen ja rouvien selityksille virkamiesten Lapin-matkoista, ilkkuu Iltalehti. Kyse on selitysten mukaan ollut ihan tavallisista yhteiskuntasuhteiden hoidosta ja edustamisesta. Helsingin Sanomien paljastamien salaisten syytekirjelmien mukaan valtaosa Espoon teknisen toimen johtajaa Olavi Loukoa koskevista rikosepäilyistä liittyy suurten rakennusliikkeiden järjestämiin Lapin matkoihin.
Iltalehti katsoo, että virkamiesten ei missään olosuhteissa pidä hankkiutua tilanteisiin, jossa heidän riippumattomuuttaan voidaan kyseenalaistaa. Rakentamisesta vastaavan johtajan veljeily rakennusliikkeiden kanssa on vähintäänkin harkitsematonta.
Loukon puolustajat kysyvät, että mitä haittaa virkamatkoista on kaupunkilaisille aiheutunut. Iltalehden mielestä kysymys on väärin aseteltu. Pitäisi kysyä, miitä hyötyä niistä on ollut, opastaa Iltalehti ja toteaa, että Espoon rakentaminen näyttäää samanlaiselta takaperin puuhun kapuamiselta kuin ennenkin.