Vihreitten Osmo Soininvaara on vetäytynyt päivänpolitiikasta, mutta hänen tilalleen on saatu sisäpolitiikkaan Soinin vaara, sanailee aamun
Savon Sanomat. Tuorein mielipidetiedustelu kertoo, että Timo Soinin johtamien perussuomalaisten kannatus on nousemassa yli kymmenen prosentin tasolle.
Soinin vaara uhkaa ensi eduskuntavaaleissa lähinnä kolmea puoluetta: maaseudulla keskustaa ja kaupungeissa SDP:tä ja Vasemmistoliittoa. Lehti arvelee, että perussuomalaiset haravoivat pääosan uusista kannattajistaan kahdelta vasemmistopuolueelta ja pohtii, miten SDP ja Vasemmistoliitto torjuvat perussuomalaisten uhan. Savon Sanomien mukaan SDP:ssä se on jo näkynyt puheina, miten maahanmuuttoa on rajoitettava.
Vaarana on, että Soinin vaaraa vastaan ryhdytään taistelemaan hänen omilla aseillaan ja retoriikallaan, lehti puntaroi. Savon Sanomat evästää etenkin SDP:tä muistuttamalla Mauno Koiviston sanoista: ”ei pidä provosoitua, vaikka provosoidaan”.
Somalian ongelmat ratkaistava paikan päällä
Perheenyhdistämisiä on rajoitettava, vaatii puolestaan
Iltalehti. Lehden mukaan Somalian eteläosa on ollut jo pari vuosikymmentä samanlaisessa kaaoksessa kuin Eurooppa kansainvaellusajalla. Suomeen yritetään paeta muun muassa perheenyhdistämisten avulla; hakemusten määrä on muutamassa vuodessa yli nelinkertaistunut. Jokainen ahdistettu etsii parempaa tulevaisuutta; niin suomalaisenkin tekisi. Perusongelmat on kuitenkin ratkaistava itse paikalla, Iltalehti toteaa.
Lehden mukaan Suomen on annettava panoksensa maailman kurjuuden lieventämiseen, mutta hätää Somaliassa ei voiteta noutamalla Suomeen kyseenalaisin perustein tuhansia perheenjäseniä. Lehti näkee, että Suomen suuripiirteisyyttä voidaan käyttää hyväksi jopa ihmiskauppaan. Hyväuskoisuudella on oltava jokin raja.
Lehden mielestä perheenyhdistämiset on rajoitettava pääsääntöisesti dna-testein todistettavaan lähisukulaisuuteen ja matkakulut kirjattava velaksi. Näin vaatii siis Iltalehti.
Koko maan Yle
Yle ei voi palvella koko maata vetäytymällä Helsinkiin, linjaa
Ilkkapääkirjoituksessaan. Lehden mielestä keskustelu Ylen tulevaisuudesta kaipaa puheenvuoroja talon sisältä.
Pelin avasi perjantaina hallituksen puheenjohtaja Kari Neilimo, joka pohti keinoja yhtiön tehokkuuden parantamiseen. Keinoksi hän esitti muun muassa Ylen pilkkomista pienemmiksi yhtiöiksi, joiden tekemisiä seurattaisiin tarkemmin. Myöhemmin Ylen toimitusjohtaja Lauri Kivinen myönsi, että tarvetta tehokkuuden kasvattamiseen on.
Ilkasta näyttää selvältä, että julkisen palvelun televisio- ja radioyhtiöllä on edessään monta kipeää ratkaisua. Jokainen toiminto joutuu vuorollaan puntariin, myös maakuntaradiot. Ilkka toteaa, että jos Helsingin Sanomat ei voi olla ilman aluetoimituksia, Ylellä niitä tarvitaan vielä enemmän. Jos jossain on ollut tehottomuutta, niin maakuntaradioiden työn hyödyntämisessä valtakunnan kanavilla, suomii Ilkka.
Työelämä tutuksi
Aamulehtiruotii nuorten työelämään tutustumista. Lehti siteeraa Suomen opinto-ohjaajien yhdistyksen puheenjohtajaa Kari Hernetkoskea, joka on myöntänyt itsekin olevansa ulalla tämän päivän työmaailman tosiasioista. Aamulehti sanoo, että tunnustus on rehti eikä sitä pidä lainkaan hävetä.
Häpeää joutuvat lehden mielestä sen sijaan kantamaan ne, jotka ylläpitävät järjestelmää, jossa nuorisolla ei ole mahdollista tutustua työhön. Aamulehden mukaan työstä on saanut maailman sivu oikean kuvan vain tekemällä sitä. Olkoot kokemukset ihastusta tai kammoa, mielikuva on syntynyt.
Aamulehti toteaa, että nuorison oppimisesta työelämään ja työpaikkojen löytymisestä on kasvanut sellainen ongelma, jonka pitäisi ohittaa monet epäkohdat. Myös ne, joilla poliitikot kovin mielellään mässäilevät julkisuudessa.