Ilkka kirjoittaa vaalirahoista otsikolla ”Venyvät lahjustutkinnat ovat puolueille raskas reki vetää”. Lehti etsiskelee vaalirahatutkinnasta jotain hyvää ja toteaa, että se voisi olla suomalaisen oikeusjärjestelmän opettaminen kansalaisille. Vaikka selvityspyyntö olisi johtanut esitutkintaan, syyteharkintaan ja lopulta syytteeseen, ihminen on edelleen syytön, kunnes tuomioistuin on antanut hänen tapauksestaan tuomion.
Samalla on lehden mukaan muistettava, että asioilla on monta puolta. Inhimillisestä näkökulmasta pitkäksi venyvä tutkinta on usein kohtuuton ja jatkuva julkisuus käy varmasti raskaaksi. Poliittisen ulottuvuuden näkökulmasta Ilkka pitää surkuhupaisena sitä, että esimerkiksi kokoomuksen johtajat pohtivat, onko neljä lahjusrikoksista epäiltyä edustajakollegaa paljon vai vähän.
Sotku syö poliitikkojen uskottavuutta
Keskisuomalainen kommentoi vaalirahoitusta todeten, että poliittinen toiminta on tärkeää yhteiskunnallista työtä. Toiminta tärkeäksi koettujen päämäärien hyväksi vaatii aikaa ja rahaa. Yksilöillä ja ryhmillä on demokratiassamme oikeus tukea oikeaksi katsomaansa asiaa myös taloudellisesti. Lehden mukaan puoluerahoituksen pitää olla avointa ja läpinäkyvää, ja siinä ei ole Suomessa onnistuttu.
Vuosia jatkunut julkinen vaalirahasotku syö pahasti politiikkojen arvostusta, mutta siitä poliitikot saavat lehden mukaan syyttää lähinnä itseään. Keskustan puheenjohtajan, pääministerin Mari Kiviniemen mukaan asioiden selvittäminen mahdollisimman pikaisesti on kaikkien etu. Keskisuomalainen kommentoi lausuntoa sanomalla, että kiirettä on enää turha korostaa, sillä asiat on selvitettävä perinpohjin.
Kiviniemi vetää salailevaa linjaa
Iltalehti kummastelee puolestaan Mari Kiviniemen vaalirahoituspuheita. Lehden mukaan Kiviniemi pitää keskustan poliitikkoihin kohdistuvia rikosepäilyjä erittäin ikävinä, mutta hän kuitenkin korostaa, ettei kukaan ole syyllinen ennen kuin oikeus on niin todennut. Iltalehti arvioi Kiviniemen pitävän kiinni vanhasta salailevasta tavasta, jonka mukaan vasta oikeuden lainvoimainen päätös merkitsee jotakin. Ennen sitä poliitikkojen ei tarvitse vapaaehtoisesti selvittää asioitaan.
Iltalehti sanoo Keskustan puoluesihteerin Timo Laanisen lähestymistavan poikkeavan Kiviniemen linjasta. Laaninen on lehden mukaan muistuttanut, että tärkeintä ei ole se, mikä on laillista tai laitonta, vaan mikä on oikein tai väärin. Laanisen mukaan Nuorisosäätiössä on toimittu väärin. Samanlaista suoraa tekstiä Iltalehti olisi odottanut myös pääministeriltä.
Joustosopimuksille kysyntää
Työehtosopimukset ovat puolestaan esillä Kauppalehden pääkirjoituksessa. Lehden mukaan Teknologiateollisuuden ja Metalliliiton uusi sopimus näyttää tietä muillekin sopimuksille, joita tehdään taantuman muokkaamissa kilpailuolosuhteissa.
Lehden mukaan kokonaiskuva vientiteollisuudessa on yhä epäyhtenäinen. Kohentuneista tunnusluvuista huolimatta tavoiteltu vahva kysyntä ei ole käynnistynyt koko EU:ssa eikä Atlantin takanakaan. Tämän vuoksi teknologiateollisuuden ja muidenkin alojen sopimuksissa ja tarkistusneuvotteluissa pitää nähdä Suomen rajoja ja tätä syksyä kauemmaksi. Mitä enemmän sopimuksissa on joustoa kaikkiin suuntiin, sitä paremmin ne sopivat näkyvissä olevaan talouden epävarmuuteen kotimaassa ja kansainvälisesti.
Suomi maailman valokeilassa
Monet aamun lehdet kirjoittavat myös Suomen saamasta ykkössijasta amerikkalaisen Newsweek-aikakauslehden vertailussa. Esimerkiksi Iltasanomat muistelee, kuinka ulkoministeri Alexander Stubb asetti kaksi vuotta sitten Jorma Ollilan johtaman valtuuskunnan luomaan Suomelle maamme kansainvälistä asemaa ja kilpailukykyä tukevaa brändiä. Stubbille Newsweekin tutkimus on Iltasanomien mukaan kuin taivaan lahja.
Newsweekin tutkimus on tehnyt kertaheitolla Ollilan valtuuskunnan työt. Mitkään brändityöryhmän luomukset eivät kykene saamaan maailmalla enemmän julkisuutta kuin Newsweekin listaus, lehti toteaa.