Viljanvientikielto johtaa Sirkka-Liisa Anttilan mukaan myös turhaan spekulointiin siitä, onko maailmalla viljaa kulutustarvetta vastaava määrä.
- Venäjän vilja on globaaleilla markkinoilla merkittävä toimija. Vaikutus Suomeen tulee niiden globaalien markkinoiden kautta. Se näkyy varmasti viljan hinnan nousuna. Maailmanmarkkinoilla viljan hinta on jo puolitoista kertaa korkeampi kuin se oli alhaisimmillaan, Anttila toteaa.
Anttilan mukaan vaikutus näkyy Suomessa hinnan nousuna, mutta ei niin paljon kuin muualla.
Kustannuspaineita myös omasta takaa
Suomi ei suoranaisesti ole riippuvainen Venäjän viljasta. Tänä vuonna Suomen omilta pelloilta odotellaan noin kolmen miljardin kilon satoa, ja viime vuoden varastoista löytyy vielä rehuviljaa, ohraa ja kauraa. Sen sijaan ruis ja vehnä ostetaan perinteisesti muilta EU-mailta, jolloin Venäjän viljanvientikiellon vaikutukset heijastuvat myös Suomeen.
Viljan kohoavan arvon on arveltu näkyvän muun muassa oluen, lihan ja leivän hintalapuissa.
- Suomen leipomoteollisuuden todelliset kustannuspaineet tulevat kuitenkin muualta kuin raaka-aineiden hankinnasta, Sirkka-Liisa Anttila huomauttaa.
- Viljan hinnan osuus ruisleivästä on viisi prosenttia. Siellä ketjussa ovat muut kustannukset, joissa on paineita kevään lakon jäljiltä. Sitten on muita kustannuksia. Jos me emme kovin paljon Suomessa näissä kustannuspuolissa pääse eteenpäin, niin on erittäin suuri vaara, että Suomessa syötävää leipää tehdään 100 kilometrin päässä, Anttila huomauttaa.
Venäjän viljanvientikiellon vaikutusten paisutteleminen lietsoo maa- ja metsätalousministeri Anttilan mielestä myös turhaa epävarmuutta.
- Tällainen tilanne, jossa on epävarmuus siitä, onko viljaa riittävästi, synnyttää helposti sen, että sijoittajat lähtevät liikkeelle. He tekevät futuurikauppoja ja sitä kautta vaikuttavat siihen, että viljan maailmanmarkkinahinta nousee korkeammalle kuin se muuten nousisi, maatalousministeri Sirkka-Liisa Anttila huomauttaa.
Epävarmuus näkyy pelloilla
Epävarmuus maanviljelyn kannattavuudessa näkyy suomalaisilla pelloilla.
Viljasadon niukkuus ei tänä vuonna johdu ainoastaan kevään tulvasateista tai kesän helteistä, huomauttaa Pro Agria Uusimaan maaseutuneuvoja Esa Partanen.
- Tänä vuonna viljelyn kylvöala on huomattavasti pienempi kuin monena aikaisempana vuotena, johtuen nimenomaan tästä tuotantokustannusten ja tuottojen välisen hintaeron pienuudesta. Eli kannattavuuden aleneminen on ajanut siihen, että viljaa kylvettiin tavattoman paljon vähemmän, Esa Partanen muistuttaa.