Aamulehti
pohtii pääkirjoituksessaan, pohjaavatko kansanedustajat päätöksensä ydinvoimaluvista omaan harkittuun näkemykseen, äänestäjiensä kantaan, asiantuntijatietoon vai peräti mutu-tunteeseen.
Lehden mukaan ihannetapauksessa päättäjät hankkivat parhailta asiantuntijoilta tietoa ja käyttävät sitä päätöksenteon ohjenuorana.
"Raadollisimmillaan asiantuntijatietoa hyödynnetään vain silloin, jos se sopii yhteen päättäjän ennakkoasenteen tai päämäärän kanssa. Muussa tapauksessa se jätetään huomiotta."
Aamulehti kirjoittaa, että tanskalaisella valtatutkijalla Bent Flyvbjergillä on kyyninen näkemys, jonka mukaan päättäjät eivät tee ratkaisujaan asiantuntijatiedon perusteella, vaan hankkivat tietoja saadakseen jo etukäteen päättämänsä asiat näyttämään järkeviltä.
"Se selittäisi, miksi poikkipuolinen tieto ei kelpaa päättäjille."
Perusteltu päätös
SDP:n pää-äänenkannattaja
Uutispäivä Demari arvioi, että päätös lisärakentamisesta on oikea ja sikälikin perusteltu, että Suomen tähänastiset kokemukset ydinvoimasta ovat myönteisiä. Voimalat ovat tuottaneet vuodesta toiseen edullista perusvoimaa maailman parhaimmilla käyttöasteilla ilman päästöjä.
"Kun on päädytty käyttämään ydinvoimaa, on parasta että se on omaa; ydinsähkön tuontiin liittyviä riskejä on turha ottaa."
Demarin mukaan ydinvoiman vastustajien puheenvuorot ansaitsevat kuitenkin tulla kuulluiksi ja pannuiksi korvan taakse.
"Vastustajilla ei kuitenkaan ole esittää vaihtoehtoa, jolla päästäisiin ympäristön ja toimeentulon kannalta yhtä edulliseen ratkaisuun kuin ydinvoimalla. Viittaukset tuleviin innovaatioihin eivät riitä", lehti huomauttaa pääkirjoituksessaan.
Mihin lisävoimaloita tarvitaan?
Vasemmiston pää-äänenkannattaja
Kansan Uutiset puolestaan muistuttaa, että edelleen on aukottomasti selvittämättä itse pääasia, mihin kahta uutta jättikokoista ydinvoimalaa oikein tarvitaan, koska sähkön kulutuksen kehityksestäkin on vähintään kaksi toistensa kanssa ristiriidassa olevaa näkemystä.
Risupaketti ei saa köyhdyttää luontoa
Helsingin Sanomatpohtii puolestaan syksyllä eduskunnan päätettäväksi tulevan energiaratkaisun toisen osan, ns. risupaketin ympäristövaikutuksia.
"Energiapuun laajamittaisella korjuulla voi olla monia metsien ja soiden elinympäristöihin sekä vesistöihin liittyviä kerrannaisvaikutuksia, joita ei tunneta. Ne pitäisikin selvittää ennen risupaketin toteuttamista, lehti vaatii.
"Toistaiseksi valmistelussa ei kuitenkaan ole juuri arvioitu ympäristövaikutuksia."
"Vaikka Suomessa luontoa riittääkin, monimuotoisuuden hupeneminen on tunnustettava vakavaksi ongelmaksi myös täällä", Helsingin Sanomat jatkaa.
"Yli puolet Suomen luontotyypeistä on uhanalaisia, ja joka kymmenes kasvi- ja eläinlaji taistelee olemassaolostaan. Eniten kärsivät juuri metsien lajit, sillä metsissä elää lähes 40 prosenttia kaikista uhanalaisista lajeista."
Lisää ydinvoimaratkaisuja
Kouvolan Sanomatennakoi pääkirjoituksessaan, että luvassa on lisää ydinvoimaratkaisuja.
"Vaikka merkittävä päätös tänään tehdäänkin, ydinvoima pysyy politiikan esityslistalla. Seuraavalla hallituksella on oltava kykyä ja taitoa ainakin saada aikaan myönteinen ratkaisu Fortumin kolmannelle reaktorille Loviisaan", lehti perää.
"Sen pudottaminen tästä paketista oli outoa, mutta ehkä poliittisesti tarpeellista."