Polarisaatiokehitys on viime vuosina nopeutunut Suomessa. Muutama kasvukeskus, joihin Jyväskylän seutu on kuulunut, on imenyt sekä ihmisiä että yritystoimintaa entistä voimallisemmin. Laajat maaseutu-alueet ja seutukeskukset sen sijaan taantuvat nopeutuvalla vauhdilla. Suomi jakautuu sekä sosiaalisesti, taloudellisesti että alueellisesti.
Muutamaan suureen valtakunnanosakeskukseen on pääkaupunkiseudun ohella keskitetty julkiset palvelut. Kaupalliset palvelut ovat seuranneet perässä. Valtavat kauppakeskukset vapaine aukioloaikoineen tuhoavat lähikauppoja jopa sadan kilometrin vaikutusalueeltaan. Hallitus on ajanut seutukuntien palveluita alas ja harjoittanut vahvaa keskittämispolitiikkaa. Eriarvoistuminen kiihtyy.
EU-aikana aluepolitiikka on sammunut ja tilalle on rakennettu byrokraattinen ja raskas rakennepolitiikka. Maatalouspolitiikassa perheviljelmäpohjainen malli on korvattu teollisuustyyppisillä suurtiloilla. Tämä on ajanut pääosan maaseudun perusväestöstä keskuksiin. Maaseudun tiestön kunto on heikentynyt ja liiken-nepalvelut loppuneet. Postipalveluiden alasajon uhka pelottaa. Laajakaistahankkeen vaikeudet eivät in-nosta asumaan ja yrittämään maaseudulla.
Miten tässä kehityksessä pärjää Keski-Suomi? Jyväskylän seutukaan ei ole enää varma kehityksen tyyssija. Yliopistouudistus rahoitusmalleineen saattaa vuosien mittaan johtaa kaikkien maakuntayliopistojen vetovoiman laskuun. Hätäkeskuksen siirtäminen Vaasaan on osoitus hallituksen uudenlaisesta keskittämishalusta. Lentoliikenteen yllä leijuva supistusuhka johtaa helposti kansainvälisiä yhteyksiä edellyttävien yritysten pääkonttorien ja toimintojen asteittaiseen siirtymiseen Keski-Suomesta muualle. Liikenneyhteyksien turvaaminen on elinehto koko maakunnalle.
Keski-Suomella on lukuisia vahvuuksia. Koulutus, elinkeinoelämä, kulttuuri, luonto, uusiutuvat luonnonvarat, sijainti ja hallinnollinen yhtenäisyys ovat rikkauksia, joiden varassa on mahdollisuus menestyä. Mutta näiden lisäksi maakuntamme Jyväskylää myöten tarvitsee vahvaa yhteishenkeä ja panostusta niihin asioihin, jotka riippuvat Helsingin päätöksentekijöistä. Vaikka maakunnasta on viime vuodet ollut kaksi keskeisillä paikoilla olevaa ministeriä, ei selkeitä tuloksia ole näkyvissä. Pettymystä koetaan. Hiekka ministerien tiimalasissa alkaa olla loppumassa. Keski-Suomen kansanedustajilla on hyvä keskinäinen yhteishenki, mutta joukkomme on pieni ja kasvava Etelä-Suomi jyllää yhä vahvemmin hallituksen tuella.
Keskisuomalaisia tai maakuntaamme sidoksissa olevia toimii lukuisilla tärkeillä paikoilla pääkaupungissa niin hallinnon, kulttuurin kuin talouselämänkin tehtävissä. Näiden voimavaroja ei ole hyödynnetty maakuntamme hyväksi tehokkaasti. Nyt on aika kutsua nämä naiset ja miehet yhteen. Maakuntaristeily muutaman vuoden välein ei riitä. Tarvitsemme kaikki voimat jatkuvasti raakaan työhön koko maakuntamme parhaaksi. Avainasemassa ovat Keski-Suomen Liitto ja Jyväskylän kaupunki, joiden on aika herätä!