Tuleeko keskustasta uusi RKP, kysyy päätoimittaja Matti Kalliokoski kolumnissaan Ilkassa.

Hänestä olisi kiinnostavaa tietää, minkä asian keskustan kannattajat näkevät tärkeimpänä erona muihin puolueisiin. Kalliokoski jaottelee mahdollisuuksia seuraavasti: ”puolue voisi ajaa jonkin väestöryhmän asiaa, jonkin maantieteellisen alueen asiaa tai se voisi edistää tietynlaisille periaatteilla rakentuvaa yhteiskuntaa.”

"Keskustasta puhutaan usein maatalousväestön edustajana, mutta jos vähänkään katsoo elinkeinotilastoja, näkee, että maataloudella voi selittää vain muutaman prosentin sen kannatuksesta.

Parempi kysymys onkin, edustaako keskusta puolueena suurimpien kaupunkien ulkopuolista Suomea vai politiikan keskikenttää."

Kalliokosken mielestä keskustalle voi hyvinkin käydä samoin kuin RKP:lle. "Alun perin keskisuuresta puolueesta tuli vuosikymmenten mittaan ruotsinkielisten alueiden yleispuolue, jonka sisällöllisestä linjasta ei kielikysymysten ulkopuolella saa mitään selvää."

Se että RKP on säilyttänyt otteensa vallan kahvasta, ei johdu puolueen linjasta vaan enemmäkin siitä, että linjaa ei useimmissa kysymyksissä ole, hän kirjoittaa. "RKP edustaa aluetta ja väestöryhmää, ei johdonmukaista yhteiskunnallista näkemystä."

Verotiedot pidettävä julkisina

Keskisuomalainen puolustaa pääkirjoituksessaan verotietojen julkisuutta. Lehti viittaa hallituksen esitykseen, jossa suomalaisten kuntatiedot poistettaisiin julkisista tulo- ja verotiedoista. Esitystä on perusteltu sillä, että noin 8 000 suomalaista on saanut oikeuden salata osoitteensa julkisista rekistereistä.

"Hallituksen esityksen todellinen syy ei ole hyvin pienen vähemmistön perusteltu osoitetietojen salaaminen, vaan pyrkimys kaventaa verotusta koskevien tietojen julkisuutta. Siihen ei ole perusteita."

Keskisuomalaisen mielestä verotietojen julkisuuden kaventaminen merkitsisi taka-askelta kansalaisyhteiskunnan periaatteiden vahvistamisessa. "Parasta olisi, jos hallitus vetäisi esityksensä pois eduskunnasta."

Hallinnon kieli remonttiin

Selvällä suomella, please, vaatii Uutispäivä Demari.

Tällä lehti viittaa siihen, kuinka Kotimaisten kielten tutkimuskeskus älähti virkamiespuheen ymmärrettävyyden puolesta ja esitti erillistä politiikkaohjelmaa virkakielestä, koska vierasperäiset nimet ovat lisääntyneet hallinnossa arvostelusta huolimatta.

Demarin mukaan viimeinen pisara oli, kun Tampereen yliopistollisen sairaalan akuutteja aivoverenkiertohäiriöitä hoitava yksikkö otti nimen Stroke Unit. Asiasta tehtyyn kanteluun vastannut oikeusasiamies tulkitsi, että englanninkielinen termi ainoana nimenä on vastoin perustuslakia, lehti muistuttaa.

”Politiikkaohjelma olisi turhan byrokraattinen keino parantaa kielenkäyttöä. Lisättävä olisi kielenhuollon virkamiesten mahdollisuuksia puuttua nimikkeistöön ja kieleen. Hallinnon viestintäammattilaisiakin pitäisi hyödyntää enemmän elleivät markkinointiviestinnän opit ole heitä sokaisseet.”

Suomessa vain rikkaita saa tukea

Aamulehdessä Matti Pitko kertoo, mitä tänään on tapetilla. Etusivu on seuraavanlainen:

”Björn Wahlroosin mukaan köyhien ja rikkinäisten perheiden taloudellinen tukeminen pitää lopettaa. Suomessa nimittäin on varaa tukea vain rikkaita. Pankkiirin Joensuun kartanokin sai maataloustukea viime vuonna 273 000 euroa. On siinä köyhillä ihmettelemistä.”