Suomen ammattikorkeakoulut tarjoavat opetusta yhteensä lähes 500 alalla. Lukuun mahtuu kuitenkin paljon koulutusohjelmia, joissa aloituspaikat eivät täyty.
Lähes puoleen näistä ohjelmista on alle 40 hakijaa.
Sama ilmiö näkyy myös yliopistoissa.
Opetusministeri Henna Virkkusen mielestä jokaisen korkeakoulun olisi tarkasteltava omaa toimintaansa kriittisesti ja pyrittävä hiljalleen eroon koulutusohjelmista, jotka eivät vedä hakijoita tai vastaa työmarkkinoiden tarvetta. Virkkunen kannustaa myös korkeakoulujen väliseen yhteistyöhön.
- Tavoite on ollut se, että ammattikorkeakoulut nyt itse tekisivät strategisia liittoutumia, hakisivat kumppaneita. Tampere ja Pirkanmaa yhdistyivät, tämän tyyppistä kehitystä toivotaan myös muualla.
- Syvemmän yhteistyön kautta löytyisi kumppani, voitaisiin jopa yhdistyä ja tehdä uudella tavalla työnjako eri paikkakuntien välillä. Toivotaan, että se kumppani löytyy.
Rajuja supistuksia tulossa
Vaikka opetusministeri vannoo, ettei ammattikorkeakouluja olla lopettamassa, rajuja supistuksia on tulossa. Nykyisin Suomessa järjestetään tutkintoon johtavaa korkeakouluopetusta yhteensä 130 paikkakunnalla. Virkkunen uskoo, että paikkakunnat voitaisiin supistaa 50:een.
- Se toisi muutaman sadan miljoonan euron resurssin, joka voitaisiin sitten käyttää opetuksen ja tutkimuksen laadun parantamiseen, uskoo Virkkunen.
Työ- ja elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen (kesk.) ei innostu suunnitelmista supistaa ammattikorkeakouluverkostoa.
– Opetusministeriön hanke vähentää tuntuvasti ammattikorkeakoulupaikkakuntia on vastoin koko koulutuksen alkuperäistä ideaa, Pekkarinen toteaa opetus- ja kulttuuriministeriön esityksestä.
Pekkarisen mielestä AMK-koulutuksen keskittäminen yliopistokaupunkeihin söisi tasapainoisen aluekehityksen edellytyksiä.
Vetovoimavaikeuksia onkin erityisesti pienillä paikkakunnilla. Esimerkiksi Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun eräät toimipisteet ovat vaaravyöhykkeellä. Rehtori Marja-Liisa Tenhusen mielestä korkeakoulujen niputtamista ei pitäisi tehdä vain opiskelijamäärien perusteella.
- Samanaikaisesti pitäisi tarkastella monia muitakin asioita, esimerkiksi kuinka korkeakoulu palvelee alueittain työ- ja elinkeinoelämää. Kuinka korkeakoulusta työllistetään sille alueelle nimenomaan lähiseudulle. Ja kuinka koulutusohjelmat ja koulutusalat vastaavat sen alueen työelämän tarpeita. Kaikkia näitä samanaikaisesti ja niistä pyrkiä muodostamaan riittävä arviointikriteeristö.
Opetusministeriö selvittää nyt ammatikorkeakoulujen rahoitus-, ohjaus- ja hallintomallien uudistusta. Selvityksen on määrä olla valmis marrakuun loppuun mennessä