SDP ja keskusta etenevät vaivalloisesti kohti eduskuntavaaleja. Molemmat räpiköivät johtajakriisissä, ja ennuste vaalimenestyksestä näyttää miinusta. Näin arvioi aamun Salon Seudun Sanomat.
Lehden mukaan SDP:n puoluekokouksessa suurin huomio kohdistuu puoluesihteerivaaliin, jossa puheenjohtaja Jutta Urpilainen ajaa Mikael Jungneria työparikseen. Urpilaisen omaa asemaa ei huojuteta kokouksessa muodollisesti, mutta tosiasiallisesti se on vielä huteralla pohjalla.
Salon Seudun Sanomat toteaa, että SDP ryhtyi Eero Heinäluoman johdolla äänekkääksi oppositiopuolueeksi. Taloustutkimuksen tuore kannatusgallup osoittaa kuitenkin, että uusi linjaus ei ole tuonut puolueelle uutta kannattajakuntaa kannatuksen ollessa sama kuin huhtikuussa.
Keskustalle gallup näytti vieläkin synkempää, sillä puolueen kannatus oli pudonnut. Lehden mukaan Matti Vanhasen seuraajalle jääkin käsiin todella hankala urakka. Vaikkei eduskuntavaalien tuloksesta vielä kannata sano mitään varmaa, lehti arvioi keskustan tilanteen poikkeuksellisen huonoksi.
Hyvän naapuruuden jäljillä
Savon Sanomat pohtii idänsuhteita. Venäjä on palannut 2000-luvulla kansainvälisen politiikan voimatekijäksi. Suomelle Venäjän vahvistuminen on sekä haaste että mahdollisuus.
Kun Suomi liittyi vuonna 1995 Euroopan unioniin, jäsenyyttä perusteltiin taloudellisin syin. Taustalla vaikuttivat kuitenkin myös turvallisuuspoliittiset näkökohdat. Unionista haluttiin isoveli pitämään suomalaisten puolta, jos idänsuhteet käyvät hankaliksi.
Suomi on ollut lehden mukaan Venäjälle miellyttävä naapuri, joka on sopeutunut myös venäläisten järjestämiin ikäviin yllätyksiin. Todellista hyvää naapuruutta ei kuitenkaan synny ilman molemminpuolista luottamusta. Yhtenä esimerkkinä lehti mainitsee maan hankinnan: jos venäläisten annetaan hankkia vapaasti maata Suomesta, niin suomalaisilla on oltava sama oikeus Venäjällä.
Naapuruussuhteen epätasapainosta ei pidä moitiskella vain venäläisiä. Yhtä lailla syytä on Suomen poliittisessa johdossa, joka tiukasti Brysseliin tuijottaessaan on kääntänyt selkänsä Moskovalle.
Rauhanturvaajille jäi työsarkaa
Keskisuomalainen kirjoittaa huonolla hetkellä vetäytyvistä YK-joukoista. Keskiafrikkalaisessa Tshadissa YK:n operaatiossa palvelleet suomalaiset rauhanturvaajat palasivat torstaina Suomeen etuajassa. YK aikoo vetää kriisinhallintajoukkonsa Tshadista ja Keski-Afrikan tasavallasta vuoden loppuun mennessä. YK-joukot ovat antaneet turvaa tshadilaisten lisäksi sadoille tuhansille sudanilaisille Darfurin pakolaisille, mutta Tshadin hallitus haluaa joukoista eroon vuoden loppuun mennessä.
YK:n maatalous- ja elintarvikejärjestön FAO:n mukaan Tshadin ruokahuollon tilanne on kriittinen, sillä kuivuuden aiheuttama nälänhätä uhkaa yksistään Tshadissa kahta miljoonaa ihmistä. Nälän uhka lisää sosiaalisia jännitteitä. Rauhanturvaajilla olisi ollut Tshadissa paljon työtä, lehti toteaa.
EU uneliaana romanien asioissa
Romanien asema ei kohennu lanteilla, kertoo puolestaan Kaleva. Pääministeri Matti Vanhanen totesi viikolla, että kerjäläisongelma ratkeaisi, jos suomalaiset lopettaisivat rahan antamisen. Jos tavoitteena on parantaa pysyvästi romanien elämää, Vanhanen on enemmän oikeassa kuin moni muu.
Romanien asema entisessä Itä- Euroopassa ei lehden mielestä muutu suomalaislanteilla. Almut pitävät yllä elinkeinoa, joka ei tarjoa ihmiselle mitään näkymää paremmasta tulevaisuudesta.
Lehden mukaan tulijoiden kotimaiden hallitukset ulkoistavat epäilemättä mielellään vähemmistön aseman kohentamisen muulle Euroopalle. Totta toisaalta onkin, että aseman parantamista pitää viedä eteenpäin myös yleiseurooppalaisena kysymyksenä. Tässä EU on ollut unessa.