Vihreitten oikeusministeri Tuija Brax kertasi Turun puoluekokouksen yhteydessä vihreitten hallitushistorian. Puolue joutui lähtemään Paavo Lipposen (sd.) sateenkaarihallituksesta vuoden 2002 toukokuussa, kun eduskunta oli päättänyt ydinvoiman lisärakentamisesta.
Siitä lähtien vihreät ovat vaalikampanjoissaan ennakkoon selvittäneet ydinvoimakantansa: hallituksessakin he äänestäisivät ydinvoimaa vastaan, mutta jäisivät hallitukseen, jos se vain yhteistyökumppaneille sopii.
- Yksinomaan siihen kysymykseen emme enää hirttäydy, oikeusministeri Brax sanoi.
Yksi ydinvoimala kelpaa
Hallituksen päätettyä – vastoin vihreitten kantaa – esittää uudet voimalaluvat Teollisuuden Voimalle ja Fennovoimalle, pakinoitsija sai aiheen piruilla. Bisquitin mukaan vihreitten on helpompi olla vastustamatta ydinvoimaa hallituksessa kuin sen ulkopuolella.
Hassua tässä on se, että Bisquitin paradoksi on alkanut toimia eduskunnassa. Käytännössä Vihreä liitto ei enää vastusta ydinvoimaa, vaan voimalalupien lukumäärää. Kolme olisi ollut aivan liikaa, kahdesta pitäisi karsia ainakin toinen, mutta yhden kanssa pystyisi jo elämään.
Matti Vanhasen (kesk.) porvarihallituksen aloittaessa työtään odotus oli sellainen, että hallitus esittää vain yhtä ydinvoimalalupaa. Kaksi oli vihreille järkytys ja siksi eduskunnan päätyminen yhden luvan kannalle koettaisiin vihreissä jopa riemuvoitoksi.
Vahva apupuolue
Jos vihreät ei aio enää hirttäytyä ydinvoimakysymykseen, niin miksi puolue hirttäytyisi pienempien murheiden takia? Puolue onkin rakentamassa itsestään vahvaa apupuoluetta, joka olisi mukana kaikissa 2 + 1 kombinaatioissa.
Suomessa on nyt kolme suurta eli keskusta, kokoomus ja SDP. Hallitus on perinteisesti syntynyt kahden suuren ja muutaman apupuolueen voimin. Vihreän liiton tavoitteena on saada vaaleissa vähintään 20 kansanedustajaa ja ohittamaton asema apupuolueena.
- Ensi vaaleissa tavoitteenamme onkin saada sellainen vaalivoitto, että pääsemme hallitusneuvotteluihin yhtenä Suomen neljästä merkittävimmästä poliittisesta liikkeestä, Anni Sinnemäki sanoi Turun puoluekokouksessa.
Kansa haluaa vihreät apuun
Vihreitten tavoitteita tukee YLE Uutisten tuore mielipidemittaus. Kansalaisilta kysyttiin mitkä muut puolueet tulisi olla edustettuina joko kokoomuksen ja keskustan, kokoomuksen ja SDP:n tai SDP:n ja keskustan varaan rakentuvissa hallituksissa. Kaikissa kolmessa kombinaatiossa puolet tai yli puolet vastaajista nimesi vihreät näihin hallituksiin. Perussuomalaiset ja perinteinen apupuolue RKP jäivät kauas jälkeen, vasemmistoliitosta ja kristillisdemokraateista puhumattakaan.
Saman YLE Uutisten tutkimuksen mukaan Vihreän liiton jäsenistön enemmistö kokee sosialidemokraatit kaikkein luontevimmaksi hallituskumppaniksi.
Puheenjohtaja Sinnemäki noteerasi tämän kaipuun Turussa. Puheessaan hän sanoi, että talouspolitiikan suurissa linjoissa vihreitten olisi luontevinta tehdä yhteistyötä SDP:n kanssa. Tällä tavalla pannaan rahaa pankkiin myös vaalituloksen varalta, varsinkin kun Sinnemäki rauhallisesti kehotti pitämään SDP:n viimeaikaista ketkuilua normaalina oppositiopolitiikkana.
Hallituksen ekomerkki
Vihreitä tukee myös ajan henki. Kaikki hallitukset tarvitsevat työlleen ekomerkin. Ilman vihreitä merkin saaminen on vaikeaa. Vihreiden merkitys korostuu, kun sitä vertaa kaikkien apupuolueiden äitiin, RKP:hen. Alue- ja kielipuolueena se on pystynyt pitämään kiinni erityisintresseistään, mutta kukaan ei säiky RKP:tä eikä puolueen jääminen oppositioon hetkauttaisi yhtäkään hallitusta.
Nykyinen porvarihallitus ei uskaltanut laskea vihreitä oppositioon yhdessä sosiaalidemokraattien kanssa. Siksi vihreät sai erioikeuden äänestää ydinvoimaa vastaan.