Ruoka-alan riidan kummankaan osapuolen kenttä ei ole kunnolla liiton johdon näpeissä, toteaa Ilta-Sanomat. Työnantajapuoli joutui lyhentämään työsulkuaan koska ”se ei liha-alan toisinajattelijoiden vuoksi olisi ilmoitetun pituisena pitänyt”. Työntekijöitä edustavan Suomen elintarviketyöläisten liiton valtuusto taas äänesti kumoon jo kolmannen sovintoesityksen ja samalla liiton johdon kannan.
”Kun repeilyyn on liittynyt kohtuuden mitat ylittänyt keskinäinen syyttely, syitä tähänastiseen epäonnistumiseen voidaan hakea keskinäisen kunnioituksen puutteesta.” Ilta-Sanomat muisteleekin kuinka ETL:n työmarkkinajohtaja Petri Linkoneva haukkui radion Ykkösaamussa Veli-Matti Kuntosen maanrakoon ja sanoi tämän haluavan tuhota liittonsa. ETL:n toimitusjohtaja Heikki Juutinen onkin pitänyt Linkonevan sen jälkeen poissa julkisuudesta, mutta ”vahinko oli jo ehtinyt tapahtua”.
Monet meijeriyritykset ovat nyt onnistuneet sopimaan henkilöstönsä kanssa työrauhasta ja samaa yrittää HK Ruokatalo, joka on kutsunut lakkolaisia takaisin töihin tarjoamalla palkankorotusta ja korostamalla, että kiista viikonlopputyöstä siirretään tuonnemmaksi.
Turun Sanomatkiittää lihatalon tarjousta kohtuulliseksi ja viisaaksi ratkaisuksi ”vaikeassa vaiheessa”.
”Työtaistelu on aiheuttanut suurinta harmia sikaloissa, jotka täyttyvät äärimmilleen, sillä eläimet eivät ymmärrä lopettaa lisääntymistä ja kasvua.”
Virkeälle Jungnerille sosiaalinen tilaus
Puoluesihteerikisasta tuli kertaheitolla kiinnostava, hehkuttaa
Uutispäivä Demari Mikael Jungnerin eilistä ilmoitusta. Lehti evästää puoluekokousväkeä pohtimaan, onko puoluetoimiston vetäjän oltava järjestöjyrä vai politiikan linjaaja. Jungnerin tapauksessa ”kyse on luultavammin visionäärisestä ja näkyvästä uudistamisesta, ei jäsenkirjeiden viilaamisesta”. Uutispäivä Demarin mukaan nyt on mietittävä, kuinka paljon tilaa ”itsenäiselle ja rämäpäiselle toimijalle” annetaan ja on itse sitä mieltä, että jos Jungner valitaan, on häntä myös hyödynnettävä.
Savon Sanomatnäkee että näin vaalien alla ”uudistushenkiselle Jungnerille on SDP:ssä suorastaan sosiaalinen tilaus”, koska Jutta Urpilainen ei ole vielä antanut ”lopullisen vakuuttavaa kuvaa johtajakyvyistään” ja SAK-taustaista Eero Heinäluomaa taas leimaa kabinettipoliitikon maine. Iltalehden Tommi Parkkonen näkee vieläkin pidemmälle: ”jos Jungner onnistuu kääntämään demarien surkean syöksykierteen ja nostamaan puolueen jopa hallitukseen, on tiedossa mielenkiintoisia hetkiä kun Yle-pomot joutuvat pyytämään audienssia viestintäministeri Mikael Jungnerilta.”
Kreikan tavat tunnettiin
Omalla tavallaan itsenäinen toimija on myös Paavo Väyrynen, jonka eilisestä Ykkösaamu-haastattelusta on sydämistynyt oululainen
Kaleva. Sooloilevalla tyylillään esiintynyt Väyrynen vaati Kreikka-paketista vielä keskustelua keskustan ministeriryhmässä ja koko hallituksessa. ”Hän ei asettunut suoraan poikkiteloin, mutta paljonkaan ei puuttunut.”
Kalevan pääkirjoitustoimittajasta näyttää siltä, että puolueen johtoon mielivä Väyrynen ”hakee tunteita kuumentavasta asiasta tukea heiveröiselle kannatukselleen”. Jos Väyrynen ei yön yli nukuttuaan palaa ruotuun, on Kalevan mukaan itse pääministerin puututtava asiaan.
Eikö kukaan tosiaan varoittanut talouspäättäjiä Kreikasta, kysyy Paavo Rautio
Helsingin Sanomien kolumnissaan juteltuaan entisen Kreikan-lähettilään Ole Norrbackin kanssa. Norrback muistelee tavanneensa viljavan pellon laidalla kummastuneita EU-virkamiehiä, joiden papereissa luki että niillä main pitäisi kulkea EU:n rahoilla valmiiksi saatettu tie. Norrback vakuuttaa kertoneensa suomalaisvieraille aina millaista Kreikassa on: tilastoihin ei voi luottaa, poliittista johtajuutta ei ole – vain populismia, korruptiota on kaikkialla, sukulaisia palkataan olemattomiin virkoihin. Ja kuka olikaan Suomen valtiovarainministerinä kun Kreikka kärähti siitä, että se oli siivonnut puolustuskuluja pois tilastoista, jotta julkinen vaje näyttäisi pienemmältä. Sehän oli Eero Heinäluoma, huomauttaa Paavo Rautio.