Ilkan mielestä EU:n huonoin oppilas olisi kannattanut jättää joskus luokalle. Lehti kirjoittaa, että Kreikan valtiontalouden tukipaketti on suututtanut muiden EU-maiden kansalaiset syystäkin. Yli varojen eläminen, fuskaaminen ja suora valehtelu eivät herätä myötätuntoa. Tilanne on kuitenkin ajautunut siihen pisteeseen, että selän kääntäminen kreikkalaisille saisi aikaan karmeaa jälkeä.
Suomalaiset ovat Ilkan mukaan viime vuodet arvostelleet omaa EU-politiikkaansa luokan parhaan oppilaan taudista. Kreikan tapaus osoittaa kuitenkin, miten käy luokan huonoimmalle oppilaalle. Lehti muistelee muun muassa aikaa, kun Kreikka otettiin mukaan Euroopan yhteisöön vuonna 1981. Euroopan päättäjillä oli tuolloin tavoite vakiinnuttaa demokratia sotilaiden aiemmin hallitsemissa Kreikassa, Espanjassa ja Portugalissa sitomalla ne maanosan yhdentymiseen. Tavoite onnistui, mutta varsinkin Kreikan kohdalla säännöistä lipsumista alettiin katsoa läpi sormien.
Ilkka toteaa, että EU:ssa on hienoja sääntöjä, mutta niiden noudattamiseen ei sitouduta riittävästi. Oppi onkin nyt se, että kun huonoimman oppilaan jättää luokalleen riittävän ajoissa, opinhalu voi lisääntyä.
Tietoa kansalle lainan syistä
Kalevaarvioi, että eduskunta ei niele purematta Kreikan auttamista. Lehden arvion mukaan eduskuntakeskustelusta voi odottaa tavanomaista kärkevämpää, kun käsittelyssä on lisätalousarvio, jonka varoilla on tarkoitus lainoittaa Kreikan valtiota noin 1,6 miljardilla eurolla. PääministeriMatti Vanhanen ja valtiovarainministeri Jyrki Katainen saavat päälleen ryöpyn, jonka motiivi on suurimmaksi osaksi sisäpoliittinen.
Kaleva toteaa, että kansa ei yleisönpalstoilla käydyn keskustelun perusteella suostu ymmärtämään moisten summien syytämistä talouttaan huonosti hoitaneelle maalle. Vanhasta ja Kataista voi aivan oikein arvostella rajusti Kreikan tukipaketin hoidosta. Ei niinkään siksi, etteikö päätös Kreikan tukemisesta ole aivan oikea, vaan kyvyttömyydestä selittää suurelle yleisölle paremmin, miksi lainaa pitää antaa.
Kaleva kommentoi, että käytännössä sen enempää Kataisella, Vanhasella kuin koko Suomen hallituksellakaan ei ole muuta vaihtoehtoa. Jos Kreikka romahtaisi, laineet löisivät Suomeen asti.
Lainakeskustelu kivuttomasti läpi
Kainuun Sanomatennakoi, että lainajärjestely mennee Suomen eduskunnassa läpi kivuttomasti ja oppositio valmistautuu ottamaan lainasta kaiken poliittisen hyödyn irti. Kainuun Sanomat kirjoittaa, että vientivetoisen Suomen kannalta on suurempi riski, että hoitamattomana Kreikan vaikeudet pysäyttävät euroalueen talouskasvun, kuin että euromaat antavat Kreikalle lainaa.
Lainaan sisältyy pieni riski, mutta siitä saadaan vastineeksi myös pieni korko. Lehti pitää mielenkiintoisena, ryhmittyvätkö sosiaalidemokraatit tässäkin asiassa EU-vastaisten perussuomalaisten kanssa samaan rintamaan, kuten työperäisen maahanmuuton arvostelussa.
Puolueiden viimeiset kannatustiedot paljastivat Kainuun Sanomien mukaan sen, että ärhäkästä oppositiopolitiikasta hyöty voikin valua vain tämän taidon osaaville perussuomalaisille. Kreikassa istuu apua odottamassa kaiken lisäksi demarihallitus.
Sosiaalidemokraatit irtopisteiden perässä
Suomenmaakommentoi, että Kreikan laina-avun ympärille on rakennettu Suomessa tympeää poliittista näytelmää. Erityisesti sosiaalidemokraattien pitäisi nyt kantaa vastuuta eikä yrittää noukkia populistisia irtopisteitä.
Lehden mukaan SDP oli ajamassa voimakkaasti Suomea euromaiden joukkoon. Kreikka hyväksyttiin rahaliittoon Lipposen toisen hallituksen aikana ja valtiovarainministerin salkku oli Matti Vanhasen ensimmäisen hallituksen aikana sosiaalidemokraateilla.
Lehden mielestä sosiaalidemokraateilla olisi ollut tilaisuuksia puuttua Kreikan taloudenpitoon, jos heillä olisi ollut siihen ymmärrystä. Nyt tätä vastuuta olisi uskallettava kantaa oppositiossa. On epärehellistä esiintyä siten, että pienellä Suomella olisi muka edellytyksiä toimia oppimestarina, kun suuret euromaat lainaavat Kreikalle kymmeniä miljardeja, Suomenmaa puntaroi.
Lehti pitää selvänä, että Kreikan haaksirikon täytyy vaikuttaa euromaiden ja koko Euroopan unionin politiikkaan. Yhteisiä päätöksiä on noudatettava ja taloudenpidon on oltava avointa. Talouskomissaari Olli Rehnillä onkin tässä suuri tehtävä, toteaa Suomenmaa.