Ahonen Esko (kesk.): Kokonaisuutena raju paketti, sillä rahan tarvetta olisi myös kotimaassa. Tilanne on kuitenkin se, että koko euro-talous romahtaa, jos Kreikka romahtaa. Heijastusvaikutukset Suomeen olisivat tosi kovat. Kyllä tämä on pakon sanelema juttu. Olemme juuri selviämässä yhdestä lamasta. Toista emme kestä.

Hautala Lasse (kesk.): On ymmärrettävää, että Kreikka on pelastettava. Kreikan tulee kuitenkin tehdä todellisia toimenpiteitä kansantaloutensa parantamiseksi. Mikään raha-automaatti ei voi olla automaatio. Opposition on helppo nostaa meteli tukipaketista. Totta kuitenkin on, että vaihtoehdot ovat vähissä. Mikäli rahaa ei Kreikalle anneta, vaikuttaa se myös Suomen talouteen.

Henriksson Anna-Maja (rkp): Tilanne on äärettömän hankala, mutta vaihtoehtoja ei ole kovin montaa. Tällaista tilannetta EU ei ole ennen kokenut. Kahdesta pahasta vaihtoehdosta on valittava vähemmän paha. Voimme vain speluloida, mitä olisi tapahtunut, jos tukipaketista ei olisi sopua löytynyt. Nyt tarvittaisiin vakuudet siitä, että Kreikka pystyy maksamaan velkansa takaisin. Kreikan on itse otettava myös vastuuta asioiden kuntoon saattamisesta.

Kallis Bjarne (kd.): Historian saatossa on tehty kaksi virhettä. Ensinnäkin Euroopan valuuttaunioniin on hyväksytty maita, joiden talous ei ollut tarvittavassa kunnossa. Toisaalta sovituista säännöistä ei ole pidetty kiinni eli niitä maita vastaan ei ole ryhdytty toimenpiteisiin, joiden osalta kriteerit eivät ole täyttyneet. Nyt tilanne on se, että yksittäiset maat antavat Kreikalle lainaa, koska Euroopan keskuspankin säännöt kieltävät lainan annon. Esimerkiksi Saksasta on jo tullut viestejä, että asia viedään perustuslakituomioistuimeen. Nyt ollaan tilanteessa, että europerheeseen kuuluvaa Kreikkaa tulee auttaa. Onko tämä tapa oikea, siitä en ole varma. Kysyn, että miksi ei Kreikan velkojien kanssa ei ole neuvoteltu korkotason kohtuullistamisesta. Nyt saattaa käydä niin, että Suomen maksama raha menee suoraan pankeille, joiden vaatima korko Kreikalta on korkea.

Kumpula-Natri Miapetra (sd.): Ei sano jaata eikä eitä ennen kuin on kuullut perusteet ja ehdot. Aiemmin on puhuttu huomattavasti pienemmistä summista. Suora vastustus tarkoittaisi kuitenkin eurojärjestelmän purkamista, mikä tuntuisi aika utopistiselta. Summa on hirmuisen suuri, mutta näköjään tarvitaan aika paljon että vakaus ja luottamus säilytetään.

Mika Lintilä (kesk.): Tukipaketti on asia, jota Kreikka ei olisi valtiona ansainnut. Talousliiton kannalta ei kuitenkaan muita vaihtoehtoja ole. Tämä on raadollinen totuus. Kyseessä on laina, jonka Suomen valtio ottaa. Parhaassa tapauksessa se tuo tuottoa Suomelle, huonossa tapauksessa menetetään. Kaiken kaikkiaan vaikea paikka Suomelle. Mikäli syyllisiä halutaan etsiä, suuntautuu katse Kreikan valtioon, joka on antanut virheellisiä tietoja talouden tunnusluvuista.

Mieto Juha (kesk.): Kyllä tukipaketti sai melkoiset mittasuhteet. Aluksi puhuttiin puolesta miljardista, nyt puolestatoista miljardista eurosta. Tämä tarkoittaa nyt sitä, että Rehnin ja kumppanien on huolehdittavat siitä, että muun muassa Portugali ja Espanja eivät ajaudu samaan tilanteeseen. Niissä maissa nyöriä on kiristettävä. Toivotaan, että tukipaketti ei mene kankkulan kaivoon. Suomelle merkitsee lisälainaa, sen vaikutuksista ei vielä tiedä.

Nordman Håkan (rkp): On välttämätöntä, että Suomi osallistuu tukipakettiin muiden EU-maiden rinnalla. Mikäli näin ei tehdä, heijastuisivat vaikutukset nopeasti myös Suomeen. Tilanne vaan on nykyisin se, että mikäli jossain Euroopan kulmalla talous alkaa yskiä, näkyy se kohta myös meillä.

Nylund Mats (rkp): On pakko saada enemmän informaatiota ennen kuin voin ottaa asiaan kantaa. Nyt puhutaan niin suurista rahasummista, että lisätieto on tarpeen.

Pihlajaniemi Petri (kok.): Ei tunnu mukavalta, kun muistaa oman vastaavan tilanteen 90-luvulla. Tuntuu että Kreikassa tämä on vielä enemmän heidän oma vikansa. Me selvisimme tuolloin itse, mutta kai kun EU:ssa ollaan niin on pakko olla mukana. Tässä tehdään itsekin velkaa ja nyt pitää muille lainata. Jos tällä voidaan estää kriisin leviäminen niin hyvä niin.

Salo Petri (kok.): Tilanne herättää suuttumusta. Miten valtio voi toimia noin? Härskiä, petoksellistaa toimintaa, jonka seuraukset tulivat muiden maksettavaksi. Epäselvää on myös se, miten Kreikka pystyy maksamaan lainansa takaisin. Rahaa olisi tarvittu myös kotimaassa. Toisaalta rahoituspaketti on myönnettävä, ei Suomi voi euro alueen yhteisestä päätöksestä livetä. Silloin olisimme tikun nokassa.

Sihto Paula (kesk.): Paketti tuntuu isolta. Mutta kun mietitään että EU:n alueella on kriisi, niin sitä pitää yrittää rajata, ettei se leviäisi muualle. Suomessa on täysi työ omassa lamassa, ja tämä on ennaltaehkäisyä. Tämä on kuitenkin vain lainaa, joka annetaan kolmessa erässä. Näin varmistetaan että Kreikka tekee osansa.

Vistbacka Raimo: Pitää nähdä vielä perustelut, mutta vastustaa. Ei käy että ensin valehtelemalla ja vääriä tilastoja esittämällä hyväksytään rahaliittoon, ja sitten muuta maat joutuvat maksamaan. Timo Soinia mukaillen pitäisi tukipaketin sijaan erottaa rahaliitosta ja laittaa talous kuntoon. Jos tässä nyt avataan pää, niin tuleeko seuraavaksi jonossa muita maita, esimerkiksi Espanja ja Portugali.

Wideroos Ulla-Maj: Koko EU ja muutkin tahot, myös Kreikka pakon edessä. Kreikka tarvitsee apua, ei pärjää enää ilman. Muita vaihtoehtoja ei nyt ole, solidaarisesti autetaan, mutta ehtojen täytyy olla kovat, helpolla lainaa ei myönnetä.