Kuntaministeri Mari Kiviniemi pitäisi Satakunnan kannalta kohtalokkaana, jos neljä maakunnan pohjoisosien kuntaa siirtyisi liitoksen yhteydessä Pirkanmaalle. Parkano on pitänyt kynnyskysymyksenä, että uusi viiden kunnan suunnitteleman kunta kuuluisi Pirkanmaan maakuntaan.
- Näen, että sillä voisi olla jopa dramaattiset seuraukset. Satakunta on kuitenkin kooltaan ja väestöltään sen verran pieni maakunta, että ei tästä oikein riitä lohkaistavaksi.
Eli liitos merkitsisi toteutuessaan Satakunnan maakunnan alasajoa?
- En minä nyt ihan niinkään sanonut, mutta kyllä varmaan sellainen ajatus saattaa ainakin joillekin tulla mieleen.
Maakuntaraja näyttää olevan edelleen merkittävä este kuntaliitoksille. Tätä ei vastuuministerikään kiistä.
- Olen huomannut, että kun tulee aika miettiä mihin maakuntaan kuulutaan, niin sitten kuitenkaan näistä kuntaliitoksista ei mitään tule. Jokaisessa kunnassa pitää miettiä avoimesti ja reilusti, että halutaanko maakuntarajaa ylittää. Tähän mennessä sitä ei juurikaan olla haluttu.
Ilmapiiri vaikuttaa paljon
Satakunnassa on tapahtunut kunta- ja palvelurakenneuudistuksen eli paras-hankkeen aikana kaksi valtakunnallisestikin poikkeuksellista kompurointia kuntaliitoksissa.
Sekä jokilaakson Nauhakaupunki että Pyhäjärviseudun uusi Eura kariutuivat aivan viime metreillä. Molempia leimasivat päätöksentekijöiden riitaisuudet.
Kiviniemi ei halua ottaa näihin poikkeustapauksiin juuri kantaa.
- Erittäin valitettavaa, että on tehty pitkään töitä ja sitten työ onkin ikään kuin turhaa. Se on mielestäni se kaikkein hankalin asia näissä kariutuneissa kuntaliitoksissa.
Oulun seudulla suurkuntaliitos nytkähti eteenpäin maanantai-iltana. Onko Pori epäonnistunut maakunnan pääkaupunkina, kun Satakunnassa ei ole tähän pystytty?
- Ehkä pitää miettiä laajemminkin koko maakunnan tasolla sitä asetelmaa. Eivät kuntaliitokset mitään helppoja edistettäviä ole. Toki se, ettei niitä tapahdu, kertoo varmaan jotain alueella vallitsevasta ilmapiiristä.
Ei uutta rakennemylläkkää
Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen kiivaimmat vaiheet alkavat olla takanapäin. Kuntaliitosten suurin rypäs ajoittui kuntaliitosavustusten vuoksi viime vuosikymmenen loppuun. Kiviniemi on hyvin tyytyväinen kuntarakenteen muutokseen.
- Meillähän oli 2000-luvun alkupuolella 450 kuntaa ja nyt kuntien lukumäärä laskee aika lähelle 300 eli paljon on tapahtunut. Suurimmat porkkanarahat annettiin 2008-2009 tapahtuneille liitoksille, joten oli tavallaan odotettua, että Paras-hankkeen loppuvuosina liitostahti ei ole samanlainen.
Onko noin 300 kuntaa Suomessa sopiva määrä?
- Uskon, että meillä on vielä kuntia, jotka eivät tule selviytymään yksin. Sitähän tässä niemenomaan pitää ajatella. Kuntaliitos tai kuntien lukumäärä eivät ole itsetarkoitus, vaan se millä tavalla palvelut pystytään järjestämään.
Vieläkö nykyisen valtuustokauden päättyessä toteutuu pienempi kuntaliitosten rypäs?
- Varmaan on niin, että jonkinlainen rypäs tulee. Aina ennen valtuustokauden päättymistä kunnat pohtivat sitä aidosti. Eivät kuntaliitokset Suomesta tule ensi vuoteen loppumaan.
Kuntien on täytettävä kunta- ja palvelurakenneuudistuksen ehdot vuoden 2013 alkuun mennessä. Paras-hanke päättyy tuolloin eikä ainakaan uutta kuntauudistusta laiteta todennäköisesti heti sen jälkeen liikkeelle.
- Näiden uusien rakenteiden pitää antaa toimia. En itse halua aloittaa heti tämän harjoituksen jälkeen uutta rakennemylläkkää. Tässä haettiin tuottavuutta ja vähän leveämpiä hartioita ja nyt pitää antaa tuloksien näkyä, sanoi hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi.