Paimiolaisen Essayahin mielestä erityisesti opiskelijoiden kohdalla uusi direktiivi sotii kaikkea viime aikoina kotimaassa suunniteltua vastaan.
Suomessa on suunniteltu, että korkeakoulupalveluita alettaisiin asteittain myydä EU:n ulkopuolelta tuleville opiskelijoille.
- Meillehän tulee nykyisin runsaasti opiskelijoita esimerkiksi Kiinasta. Myös heille aukenisivat oikeudet hyödyntää suomalaista opintotukea ja hakea opiskeluasuntoja, visioi Essayah.
Pohjoismainen sosiaaliturva kummajainen
Essayahin mielestä manner-Euroopassa ei ymmärretä pohjoismaalaisen asumisperusteisen sosiaaliturvajärjestelmän ideaa.
- Tämä pohjoismainen asumisperusteinen sosiaaliturvan malli on aika harvalla maalla käytössä. Siksi tuolla valiokuntakäsittelyissäkin on ollut vaikea perustella, että mikä tässä Suomelle tekee niin kipeää, sanoo Essayah.
Suomalaisissa etuuksissa käytetään alimmilla tasoilla minimiarvoja.
- Meillähän ei katsota esimerkiksi työhistoriaa, jos on kyse minimitasoisista sosiaalietuuksista. Ne kuuluvat kaikille, toteaa Essayah.
Yhdistelmälupa tuo uhkakuvia
Kaavailtu yhdistelmälupa toisi Essayahin mielestä mukanaan useita uhkakuvia.
- Uhkana on sellainenkin, että perustaan Suomeen yritys, joka houkuttelee EU:n ulkopuolisista maista ihmisiä lyhytaikaisiin työsuhteisiin. Siihen sisältyy välitystoimintaa, sillä kun pääset töihin niin samalla sinulle aukeaa mahdollisuus käyttää suomalaisia terveydenhuoltopalveluita, sanoo Essayah.
Direktiiviesitys yhdistelmäluvasta tulee EU-parlamentissa äänestykseen huhtikuun lopulla.