Verkkoapilan haastattelemat verojaoston jäsenet olivat yksimielisiä siitä, että verotuloja on saatava lisää talouden vakauttamiseksi. Verotuskohteissa jaoston mielipiteet hajoavat.
Verojaoston puheenjohtaja, kansanedustaja Mika Lintilä (kesk.) on kallistunut ympäristö- ja kulutusveron kannalle.
- Kulutusveroilla voidaan samalla ohjata kulutusta ympäristöä säästävämpään suuntaan, hän sanoo. Pääomaveron korotuksella Lintilän mukaan ei saada suurta verokertymää kokoon. Hänen mukaansa yhden prosenttiyksikön korotus toisi valtiolle lisää tuloja vain noin 50 miljoonaa euroa.
Myös kansanedustaja Kimmo Sasi (kok.) pitää kulutusverotusta hyvänä verotuskohteena. Kansanedustaja Matti Ahde (sd.) puolestaan kannattaa pääoman korkeampaa verotusta.
- Koko pääomaverokanta on käytävä läpi ja katsottava, voitaisiinko pääomaverotukseen tuoda progressiivisuutta, sanoo Ahde.
Ahde kannattaa myös yritysten osinkoverotuksen kiristämistä vasemmistoliittoa edustavan kansanedustaja Mikko Kuopan ohella. Kuoppa esittää myös varallisuusveron palauttamista, pörssikaupan verottamista ja suurituloisille kireämpää tuloverotusta.
Kristillisdemokraattien Bjarne Kallis esittää bruttoveroasteen ja arvonlisäveron korotusta sekä varallisuusveroa rahalaitoksille.
Vihreiden Kirsi Ojansuu puolestaan lähtisi karsimaan verovähennyksiä verotulojen kasvattamiseksi. Erityisesti Ojansuu puuttuisi asuntolainojen verovähennyksiin. Ojalan mukaan asuntolainojen korkojen verovähennykset nielevät vuodessa 700 miljoonaa euroa.
Verotuksen kokonaisuudistuksen valmistelu on parhaillaan käynnissä.