Lapsiasiavaltuutettu

Lapsiasiavaltuutetun tehtävänä edistää lapsen oikeuksien toteutumista Suomessa. Hän herättelee päättäjiä ja vaikuttaa yhteiskuntapolitiikkaan puhumalla lasten puolesta.

Työn perusta on YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa, jonka toteutumista valtuutettu arvioi ja edistää yleisellä yhteiskuntapolitiikan ja lainsäädännön tasolla.

Laki lapsiasiavaltuutetusta tuli voimaan 1. syyskuuta 2005.

- 90-luvun lopulla, kun viimeksi opetussuunnitelmaa uudistettiin, tuli tietoaineita lisää. Alettiin ajatella vahvasti, että koulu valmentaa lapsia työelämään, tulevia työntekijöitä, osaavia, kilpailukykyisiä suomalaisia. Nyt menisin toiseen suuntaan. Vähentäisin tietoaineisiin keskittymistä ja korostaisin koulun kasvatustehtävää, sanoi Aula Yle Oulun haastatelussa.

Kansalaistaitoja kaivataan

Aulan mielestä kouluissa pitäisi vahvistaa lasten tunne- ja sosiaalisia taitoja, joiden hallinta estäisi ja vähentäisi koulukiusaamista. Hän peräänkuuluuttaa myös kansalaistaitojen oppimista, jolloin lapset haluaisivat ja osaisivat vaikuttaa asioihin, alkaen koulun arkiasioista, esimerkiksi pihan viihtyisyydestä ja kouluruokailusta. Kouluissa voitaisiin myös monipuolistaa opetusmenetelmiä ja tarjota kokemuksellista oppimista leikkiä ja virkistystä unohtamatta. Lapsiasiavaltuutettu luonnehtiikin nykyistä peruskoulua liian totiseksi.

- Ollaanko me ulkoistettu leikki kouluista? Eka- ja tokaluokilla pidetään vielä omalelu-päiviä, mutta siitä ylöspäin mennään liian tosissaan. Leikki on kuitenkin luovuuden ja aivojen kehittymisen kannalta tärkeää. Jotta saisimme fiksuja, älykkäitä, hoksaavia lapsia, heidän pitää saada leikkiä, hän muistuttaa.

Lapsiasiavaltuutettu väljentäisi opetussuunnitelmaa ja pyrkisi siinä kokonaisvaltaisempaan otteeseen. Aulan mielestä alakoulussa kokonaisvaltainen ote luokanopettajan johdolla onnistuukin, mutta yläluokilla sitä on syytä vahvistaa esimerkiksi lisäämällä aineopettajien opintoihin kasvattamisen ja lapsen hyvinvoinnin huomioimista sekä ongelmien tunnistamista.

Vaeltavat oppilaat kummastuttavat

Maria Kaisa Aula on hämmästynyt kuulleessaan, että yläluokilla on luokanvalvojia, jotka eivät edes tapaa oppilaitaan. Hän ehdottaa, että lukujärjestykseen voisi sovittaa tunnin, jossa oppilaat ja luokanvalvoja keskustelisivat arjen asioista sekä tutustuisivat toisiinsa. Aula moittii myös nykyisistä yläluokkien järjestelmää, jossa oppilaat vaeltavat luokasta toiseen, opettajalta toiselle.

- Kiusaamistakaan ei huomata, jos aikuinen vaihtuu koko ajan, eikä oppilaita tunneta. Sekin auttaisi, että luokka pysyisi samana ja opettajat vaihtuisivat. Se toisi pysyvyyttä ja lisäisi ryhmäytymistä.

Tietoaineita vähemmäksi

Maria Kaisa Aulan hahmottelema uudenlainen peruskoulu ei onnistu nykyisen tuntijaon puitteissa. Aula olisikin valmis vähentämään tietoaineiden määrää kokoamalla laajempia aihekokonaisuuksia, jolloin unohdettaisiin nykymallin mukainen yksittäisten aineiden ajattelu. Alaluokkalaisten koulupäivään toisivat väljyyttä pidemmät päivät.

- Alaluokkalaisten 1.-2. luokkalaisten koulupäivää voisi pidentää, koska useimmat ovat kuitenkin kerhon ja iltapäiväkerhon piirissä.

Perusopetuksen valtakunnallisia yleisiä tavoitteita ja tuntijakoa uudistetaan lähivuosina. Opetusministeriön asettama työryhmä valmistelee uudistusta, joka otettaneen käyttöön lukuvuonna 2014 - 2015.