- Ennen täysistuntosalin pöydälle jaettiin kaikki käsiteltävät asiakirjat paperiversioina. Ne koostuvat lakiesityksistä, valiokuntien lausunnoista ja luonnollisesti niistä kertyy nopeasti korkea kasa. Tämän vuoden alusta onkin tehty uusia päätöksiä siitä, ettei kaikkia asiakirjoja jaeta. Sen sijaan jaetaan vain luettelot käsiteltävistä asiakirjoista ja kansanedustaja voi halutessaan hakea niihin littyvät paperit, kansanedustaja Juha Korkeaoja selittää.
Korkeaoja myöntää, että hänen omalta työpöydältäänkin löytyy iso nippu papereita.
- Aika usein käy kuitenkin niin, että alimmaiset paperit joutavat paperikeräykseen. Jotkin asiakirjat laitetaan koskemattomina kiertoon, eli missään tapauksessa kaikkia papereita ei ehdi lukea. Ministerinä ollessani pöytäni oli isompi ja siihen mahtui enemmän paperipinoja. Silloin papereita tosin kertyikin enemmän, sillä kansanedustajan papereiden lisäksi sain ministerille suunnatut paperit.
Paperiton tulevaisuus?
Julkisuudessa on paljon puhuttu tulevaisuudesta, jossa toimistot olisivat paperittomia ja asiakirjat olisivat sähköisessä muodossa. Korkeaoja ei usko, että käytäntö tulee tavaksi eduskunnassa ainakaan lähitulevaisuudessa.
- Pyrimme jatkuvasti vähentämään ja rationalisoimaan paperien määrää. En usko kuitenkaan, että ihan lähiaikoina päästään kokonaan paperittomaan asioiden käsittelyyn. Olemme sillä tavalla tottuneet elämään, että haluamme tehdä merkintöjä, alleviivauksia ja reunahuomautuksia papereihin. Se ei niin vain onnistu samalla tavalla sähköisissä versioissa. Toki sekin kehittyy koko ajan.
Kansanedustajan ajasta kuluu suuri osa paperien läpikäymiseen
- Se on melkeinpä päätyömme. Joka päivä merkittävä osa päivän työstä on sitä, että lukee papereita. Alleviivaustussit ovat siis kovassa käytössä, Korkeaoja kertoo.