Turun Sanomatkirjoittaa julkisesta taloudesta. Kun pääministeri Matti Vanhanen vuonna 2007 veti hallitusneuvotteluja, julkisessa taloudessa uskottiin olevan runsaasti liikkumavaraa. Poliitikot vakuuttivat, että kasvu hoitaa talouden ongelmat. Näin toki hetken tapahtuikin. Jos asiantuntijoiden toivomia päätöksiä esimerkiksi työurien pidentämisestä olisi aikanaan tehty kursailematta, olisi taantuman työuria lyhentävää vaikutusta voitu lehden mukaan edes jossain määrin ehkäistä.
Huolestuttavasti paisunut nuorisotyöttömyys vie Turun Sanomien mielestä pohjaa työurien pidentämiseltä. Raihnaisten vanhusten pitäminen väkisin töissä on vähäpätöisin apu julkisen talouden pelastamisessa. Valtiovarainministeriön työryhmän tuoreessa raportissa esitetäänkin välittömiksi toimiksi verotuksen kiristämistä ja menojen leikkaamista.
Valtion budjetissa on Turun Sanomien mukaan läjäpäin momentteja, joilta jaetaan rahaa mitä ihmeellisimmin verukkein. Valtion velkakierteen katkaisemisessa marjakin on poimittava maasta. Lehden mielestä eri eturyhmille maksettujen avustusten ja muiden tukien tarkoituksenmukaisuus onkin asetettava suurennuslasin alle.
Tappio tasa-arvolle
Suomenmaapalaa pääkirjoituksessaan sosiaalidemokraattisen eduskuntaryhmän puheenjohtajiston valintaan. Lehden mielestä Eero Heinäluoman nostaminen SDP:n ryhmän puheenjohtajaksi oli poliittisesti rohkea veto, mutta sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta surullinen.
Puheenjohtaja Jutta Urpilainen syrjäytti kylmästi Tarja Filatovin ja nosti paikalle Eero Heinäluoman. Urpilainen perusteli vaihdosta sillä, että ryhmä tarvitsee keulaansa ”miehisiä kasvoja”. Vaihtoa perusteltiin myös Heinäluoman ”pitkällä kokemuksella” niin kuin Filatovin eduskunta- ja hallituskokemus ei olisi vielä paljon pitempi. Suomenmaan mukaan Jutta Urpilaisen perusteluja voi vain ihmetellä.
Sosiaalidemokraattiseen aatteeseen tasa-arvo on kuulunut lehden mukaan – ainakin puheissa – kiinteästi. Nyt tuli kuitenkin todistettua, että ”miehiset kasvot” ovat SDP:ssä yhä paljon vahvemmat. Suomenmaa arvioi, että Urpilainen tuli loukanneeksi satoja tuhansia SDP:n naisäänestäjiä.
Vesittyneet raja-aidat
Keskisuomalainenpohtii maaseudun tulevaisuutta. Ajat, jolloin suomalaiset voitiin jakaa selkeästi maalaisiin ja kaupunkilaisiin, ovat takana, osoittaa Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran tuore barometri. Yhä useampi suomalainen asuu vuorotellen kaupungissa ja maaseudulla, ja kolmannes kokee olevansa kumpaakin. Suomalaisten mielikuvat maaseudusta ovat myönteisiä.
Keskisuomalaisen mukaan barometrin viesti on selvä. Maaseutuympäristön virkistävyys on tärkeää suomalaisille ja vaikka moni hakee maalta rauhaa, seutu halutaan silti nähdä elävänä. Vaikka suuri osa suomalaisista uskoo maaseudun autioituvan voimakkaasti, vain muutama prosentti soisi niin käyvän. Niin ei saakaan käydä, toteaa Keskisuomalainen.
Lehti pitää barometria selkeänä viestinä poliitikoille. Tutkimuksesta ilmenee kansalaisten tulevaisuustahto, jonka pitää näkyä myös tekoina koko maaseutu- ja yhteiskuntapolitiikassa.
Kaappimaalaiset keskustan takana
Myös
Kalevaottaa kantaa Sitran selvitykseen. Itsensä maalaisiksi näkevien suomalaisten osuus on 19 prosenttia, kaupunkilaisina itseään pitävien 40 prosenttia. Tutkimuksen kiinnostavin asia on lehden mukaan se, että 36 prosenttia suomalaisista katsoo olevansa noiden identiteettien välimaastossa. Jos enemmän tai vähemmän maalaisiksi itsensä mieltävät laskee yhteen, päästään jo 55 prosenttiin. Väestön vähentymistä huokaileville maaseutukuntien päättäjille pitäisi tuloksen antaa lupauksia, sanoo Kaleva.
Mahdollisten maalle muuttajien määrä lasketaan lehden mielestä sadoissa tuhansissa. Etätyö voisi tarjota heille työpaikat. Kalevan mukaan tutkimus saattoi ehkä paljastaa sen, miksi keskustan kannatus pysyy jatkuvasti parinkymmenen prosentin tuntumassa, vaikka väki valuu kaupunkiin: kaupungissa asuu satojatuhansia kaappimaalaisia.