Ikäluokat sosiaalistuvat tietyssä yhteiskunnallisessa ilmapiirissä ja se näkyy ikäpolven hengessä. Voidaan puhua esimerkiksi jälleenrakennussukupolvesta, 60- ja 70-lukulaisista. Tällä hetkellä Timosen mielestä eletään Idols- ja Facebook-sukupolvien aikaa.
- Iällä on merkitystä, mutta se on kuitenkin vain yksi muuttuja. Jos puhutaan Paavo Väyrysestä, niin hänhän oli tähänastisen poliittisen uransa huipulla suomettumisen aikana. Hän edustaa sitä sukupolvea, kun politiikkaa tehtiin niillä ehdoilla, Timonen muistuttaa.
Ikärakenteen muutos näkyy tulevaisuudessa myös päättäjissä
- Veikkaan, että eläkeläisten määrän kasvaessa myös politiikkaan tulee enemmän eläkeläisiä. Eihän eduskunnassa ole tällä hetkellä kuin neljä 30-luvulla syntynyttä ja yksi 80-lukulainen. Kyllähän se kertoo, että meillä keski-ikäiset ovat tukevasti vallan kahvassa, Pertti Timonen toteaa.
Keski-ikäisten valtaa pönkittävät ehkä yllättäen myös nuoret.
- Keski-ikäiset äänestävät itsensä ikäisiä ehdokkaita, mutta nuoret ja yli 65-vuotiaat antavat äänensä myös usein keski-ikäisille.
Sukupuoli vaikuttaa eniten keski-ikäisten äänestyskäyttäytymiseen. Ikääntyneet ja nuoret eivät pidä samaa sukupuolta olevaa ehdokasta yhtä merkittävänä.
Fyysinen ikä ei kuitenkaan aina ole sama kuin poliittinen ikä, Timonen muistuttaa.
- Jos on lähtenyt mukaan jo nuorisopolitiikasta, niin 35-vuotiaana hän on poliitikkona vanha. Toisaalta viisikymppinen voi olla poliitikkona kokematon. Pitäisi muistaa, että ihmisillä on takanaan hyvin erilaisia uria.
”Eivät eläkeläiset ole vallankumouksia tehneet”
Nuorten ja vanhempien ikäluokkien välillä on kuitenkin eroja.
- Nuoret ovat aktiivisia ja pursuavat uusia ideoita. Vanhemmille tärkeimmäksi nousee turvallisuus ja muutosvastarinta on usein voimakasta. Ajatellaan bolševikkeja, hehän olivat melkein kakaroita, kun tekivät vallankumouksen. Eivät eläkeläiset ole vallankumouksia tehneet, Timonen hymähtää.