A-Studiossa pohdittiin erilaisia ratkaisuja myrskyjen aiheuttamien sähkökatkosongelmien välttämiseksi tulevaisuudessa. Kannatusta saivat muun muassa maakaapelien laajempi rakentaminen, ilmakaapelien linjakatujen leventäminen, älykkäiden sähköverkkojen hyödyntäminen sekä ilmakaapelien sijoittaminen teiden varsille.
Esa Härmälä muistutti, että naapurimaassa Ruotsissa vuonna 2005 riehuneen Gudrun-myrskyn jälkeen maassa aloitettiin mittavat maakaapelointioperaatiot.
- Ruotsissa on 50 000 km kaapelia laitettu maan alle, mikä onkin siellä tilannetta helpottanut, mutta lasku on ollut 5 miljardia euroa. Kaikki tämä vyöryy sähkölaskuun ja kuluttajien maksettavaksi. Halvempi keino on ilmakaapelien rakentaminen maanteiden varsille.
Härmälä sanoo, että kun maa- ja ilmakaapelit sijaitsevat teiden varsilla, rakennuskustannukset ovat alhaisemmat ja viat helpompi paikallistaa ja edullisempaa korjata. Nykyinen maantielaki kaipaa kuitenkin hänen mukaansa muutoksia, jotta sijoittaminen teiden varsille helpottuu ja yksinkertaistuu.
Veli-Pekka Nurmi kiinnittäisi huomiota myös älykkäiden sähköverkkojen hyödyntämiseen. Nurmen mukaan maakaapelointi on hyvistä keinoista yksi, mutta ei kuitenkaan patenttiratkaisu.
- Maakaapeleiden korjaus on hankalampaa kuin ilmajohtoverkon. Se on vähän kuin suo siellä vetelä täällä, Nurmi sanoo.
Ari Koponen painottaa, että jo nyt esimerkiksi Fortumin rakentamista sähköverkoista yli puolet on maakaapelia.
- Pitää katsoa teknistä ratkaisua kokonaisuutena. Teiden varsille siirtäminen on yksi ratkaisu. Maakaapelointi ei poista sähkövikoja itsessään, koska kaapelitkin voivat vikaantua, hän muistuttaa.
Päivi Räsänen oli erityisen huolissaan siitä, että myös viranomaisilla oli ongelmia keskinäisessä puhelinliikenteessään tässä viimeisessä myrskyssä.
- Näin ei saisi käydä, VIRVE-verkon on toimittava ja varautumisedellytyksiä vahvistettava, hän sanoi.