Eurovääntö
Eurokriisiin on etsitty ratkaisua Brysselissä.
- Tilanne on Suomelle ikävä, siitä nousevat väistämättä aiemmin käyty vakuusvaatimuskeskustelu ja erityiskohteluvaatimukset pinnalle, Raunio toteaa.
Raunion mukaan tilanne on nyt kuitenkin Suomen kannalta ymmärrettävämpi, koska kysessä ovat perustuslakimääräykset ja niiden muuttaminen.
Raunio tutkii muun muassa kansallisia parlamentteja ja puolueita sekä Euroopan integraatiota ja Europarlamenttia Tampereen yliopiston Jean Monnet -tutkimusohjelmassa.
Tilanne Kokoomukselle vaikea
Eduskunnan perustuslakivaliokunta katsoo, että EU-huippukokouksessa esitetyt muutokset Euroopan pysyvään kriisirahastoon vaativat kahden kolmaosan määräenemmistön eduskunnassa. Hallituksella ei ole tarvittavaa enemmistöä, joten tueksi tarvittaisiin jokin oppositiopuolueista.
Raunio huomauttaa, että jos yksittäinen valtio asettuu muita valtiota vastaan organisaatiossa, kuten EU, sillä on aina seurauksia. Hänen mukaansa tilanne on kokoomukselle vaikea, koka se on vastaan puolueen perinteisesti harjoittamaa integraatiolinjaa.
- Kokoomuksen EU-linja on ollut tukea enemmistöpäätöksiä ja integraatiota, Raunio sanoo.
Raunio näkeekin, että Suomen EU-politiikaa vetää juuri nyt SDP, ei Kokoomus.
Suomen tuleva asema auki
Raunion mukaan Suomen aseman kehittymistä EU-pelikentällä on vaikea arvioida. Historia osoittaa, että niin kauan kuin yksimielisyyttä päätöksissä vaaditaan, niiden tekeminen on hidasta ja vaikeaa. Samalla esimerkiksi kansallisten parlamenttivaalien yhteydessä muutoksia integraatiopolitiikkaan usein tulee, kuten nähtiin Suomen viimeisimmissä parlamenttivaaleissa.
Pysyvän vakuusrahaston toiminnan aikaistamista puolella vuodella Raunio pitää odotettuna päätöksenä.
- Mutta sillä ei ratkaista tällä hetkellä vellovia ongelmia.
Hän muistuttaa, että EU-johtajia on helppo kritisoida, mutta johtajat tekevät päätöksiä erittäin kapeassa tilassa, jossa ratkaisujen löytäminen on vaikeaa.