Paavo Arhinmäen mukaan on oikein säästää puolustusvoimista, sillä muualtakin säästetään. Maanpuolustuskorkeakoulu on ollut raportissaan huolissaan Venäjän sotilasmenojen lisäämisestä ja puolustusvoimat on ollut sitä mieltä, että säästöt rapauttavat Suomen puolustuskykyä. Arhinmäki huomautti, että Venäjä ei varustaudu Suomea vastaan. Suomen tulee varautua ennen kaikkea uudenlaisiin uhkiin, kuten ympäristöonnettomuuksiin ja kyberhyökkäyksiin, hän sanoi.
Pekka Haaviston mukaan puolustuksessa kannattaa siirtyä siihen, ettei tueta niin paljon seiniä ja varuskuntia, vaan panostetaan aktiivisesti koulutukseen ja jonkin verran myös varustuksen uusimiseen. Hänen mukaansa puolustuskyky ei rapaudu.
Eva Biaudet'n mukaan armeija sanoo pystyvänsä toteuttamaan leikkaukset niin, ettei puolustuskyky kärsi. Biaudet'n mielestä tilannetta on kuitenkin seurattava. Hän lisäsi, että Suomen pitää tehdä päätöksensä itsenäisesti ja kehittää puolustuskykyä pitkäjänteisesti Venäjän toimista huolimatta. Biaudet'n mielestä ei myöskään voida ajatella, että suurten budjettileikkausten aikana armeija jäisi tyystin niiden ulkopuolelle.
Sari Essayahin mukaan puolustusvoimauudistus olisi Suomen kohdalla tullut joka tapauksessa eteen. Hän totesi, että ikäluokat pienenevät ja varuskuntarakenteessa on tarvetta muutokseen. Muutoksiin jouduttaisiin hänen mukaansa taloudellisesta tilanteesta riippumatta. Hän muistutti myös, että puolustusbudjetti on sidottu indeksiin.
Paavo Arhinmäki syytti jälleen kerran muita presidenttiehdokkaita - tarkoittaen Sauli Niinistöä ( kok.) ja Paavo Lipposta (sdp.) - Nato-kantojensa salailusta ja sanoi, että vasemmistoliiton aloitteesta hallitusohjelmaan kirjattiin se, ettei Suomi hae puolustusliiton jäsenyyttä. Biaudet'n mukaan kyseessä oli kaikkien kuuden hallituspuolueen yhteinen linjaus.