Edessä on työehtosopimusneuvottelujen ratkaisujen viikko, kirjoittaa Kauppalehti pääkirjoituksessaan. Perjantaina keskusjärjestöjen on tehtävä päätös siitä, onko neuvotteluissa saavutettu riittävä kattavuus raamisopimuksen allekirjoittamiseksi yleissopimuksena.
Ongelmia Kauppalehti näkee etenkin yrityskohtaisten korotusten sopimisessa. Raamin perusajatus oli saada yrityskohtaista ja paikallista joustavuutta. Kuitenkin näyttää käyvän niin, että yleiskorotus ymmärretään mekaanisesti kaikille tulevaksi korotukseksi ilman joustoja.
Joustamattomuus on selvää monilla aloilla. Teknologiateollisuus ry:n ja alan yritysten lisäksi monet muut toimialat pitävät raamisopimusta lähtökohtaisesti liian kalliina. Suomen ja Euroopan talouskasvun arvioidaan pysähtyvän ensi talvena. Raamisopimuksesta puuttuvat keinot Suomen pelastamiseksi uhkaavalta lamalta, Kauppalehti kirjoittaa.
Vasemmistoliiton puheenjohtajan Paavo Arhinmäen presidenttiehdokkuus puhuttaa aamun lehdissä. SDP:n ehdokas ei käynyt tällä kertaa Vasemmistoliitolle, huomioi Savon Sanomat. Vuoden 2000 vaaleihin vasemmistoliitto osallistui ilman omaa ehdokasta. Kuusi vuotta myöhemmin puolue asetti ehdokkaakseen istuvan presidentin Tarja Halosen, josta näin tuli vasemmiston yhteinen ehdokas.
Arhinmäen johtama Vasemmistoliitto on kuitenkin vierastanut Paavo Lipposta. Vierastaminen näkyi hyvin Kansan Uutisten perjantaina julkaisemassa Arhinmäen haastattelussa, jossa tämä perusteli suostumistaan presidenttiehdokkaaksi. Arhinmäen mukaan poliittinen keskustelu käydään seuraavat kaksi kuukautta presidentinvaalien kautta ja tähän keskusteluun tarvitaan hänen mukaansa myös vasemmistolainen näkemys. Mutkia oikomatta voi tulkita, ettei Arhinmäki pidä Lipposta vasemmistolaisena, Savon Sanomat kirjoittaa.
Iltalehti arvioi pääkirjoituksessaan Arhinmäen ehdokkuuden nakertavan ainakin suosiomittauksissa pärjänneen Pekka Haaviston asemaa. Toisaalta moni vasemmistodemari on vierastanut Paavo Lipposta ja saattaa äänestää Arhinmäkeä. Berliinin muuri vasemmistopuolueiden välillä on murentunut, Iltalehti huomioi.
Helsingin Sanomat kirjoittaa pääkirjoituksessaan Arhinmäen lähteneen ehdolle "muuten vain". Syy vaalikamppailuun osallistumisesta on puolueen arvojen ja aatemaailman esillä pitäminen, ei se, että Arhinmäestä tulisi presidentti.
Arhinmäki ilmoitti olevansa ainoa ehdokas, joka jyrkästi vastustaa Suomen Nato-jäsenyyttä. Luvassa taitaakin olla tylsiä vaalikinasteluja siitä, kuka ehdokkaista on Nato-vastaisin. Soinin ja Arhinmäen välille voi odottaa väittelyä kevään hallitusratkaisusta: käänsikö Arhinmäki vallanhimossaan takkinsa vai väistikö Soini pelkuruuttaan vastuuta.
Lapin Kansa kirjoittaa pääkirjoituksessaan, että ehkäisykielto on ihmisoikeusrikos. Uskonto on jokaisen yksityisasia, kunhan sen harjoittamistapa ei riko lakia - eikä ihmisoikeuksia.
Vanhoillislestadiolainen Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistys SRK pitää syntyvyydensäännöstelyä opillisena asiana ja painottaa sitä, että ehkäisy on yksityisasia. SRK:n vakuuttelu siitä, että ehkäisy olisi jokaisen naisen tai avioparin yksityisasia, ei vastaa käytännön todellisuutta, Lapin Kansa arvioi.
Yhteisön ehkäisykielteisyys on johtanut siihen, että osa liikkeeseen kuuluvista naisista käyttää ehkäisyä salaa. Jotkut salaavat asian jopa aviomieheltään.
Yksityiselämän suojaan kuuluu oikeus määrätä itsestään ja ruumiistaan. Jokainen suomalainen, myös vanhoillislestadiolainen, voi itse päättää siitä, kuinka monta lasta hän haluaa ja milloin. Kukaan ulkopuolinen ei voi, eikä saa tehdä tässä asiassa päätöstä toisen puolesta, ei edes uskonnon varjolla. Tähän varjoon mahtuvat henkiset painostuskeinot, kuten omatuntoon vetoaminen, uskon kyseenalaistaminen tai yhteisöstä eristäminen, kirjoittaa Lapin Kansa aamun pääkirjoituksessaan.