Räsänen arvostelee Suomen käytöstä siksi, että Unescon jäsenyyden puoltaminen nostaa alueen profiilia, joka puolestaan johtaa kohti itsenäistä valtiota.
– Palestiinan valtion profiilin nostaminen kohti itsenäistä valtiota riitaisella tavalla voi kärjistää Lähi-idän konfliktia ja estää rauhan löytymiseksi tarvittavia kompromisseja.
Räsänen pitää tärkeänä, että Lähi-idän kvartetin palestiinalaisille asettamat ehdot täyttyvät. Hänen mukaansa näitä ovat terrorismista luopuminen, Israelin valtion tunnustaminen ja aiempien sopimusten tunnustaminen. Tämä on Räsäsen toinen perustelu, miksi Suomi oli väärässä rintamassa.
Vastaan äänestäneiden joukossa olivat Israelin ja Yhdysvaltojen lisäksi muun muassa Ruotsi, Saksa, Kanada ja Australia. Äänestämättä jätti 52 maata, mukaan lukien Britannia. Päätös tehtiin muun muassa Yhdysvaltojen vastustuksesta huolimatta, sanoo Räsänen.
Tämän jälkeen Yhdysvallat veti pois Unescon rahoituksen.
Räsänen korostaa presidentin roolia ulkopolitiikan johdossa.
- Suomen ulkopolitiikkaa johtaa presidentti yhdessä valtioneuvoston kanssa. Käytännössä presidentin asema tässä on edelleen hyvin vahva. Kysymys Palestiinan valtiollisesta tunnustamisesta jää todennäköisesti keväällä valittavan presidentin kaudelle, Räsänen sanoo tiedotteessaan.