Varjobudjettien idea on, että ehdotuksia verrataan hallituksen budjettiesitykseen, ei siis tämän vuoden budjettiin.
Omassa varjobudjetissaan perussuomalaiset keräisi tuloja ennen kaikkea palauttamalla työnantajille kela-maksun, leikkaamalla kehitysyhteistyöstä, korottamalla eniten tienaavien tuloveroja, peruuttamalla yhteisöveron alennuksen ja palauttamalla varallisuusveron.
Rahaa puolestaan käytettäisiin pienempinä summina moneen paikkaan. Suurimmasta päästä menoeriä ovat hallituksen esittämää pienemmät energia- ja polttoaineverot.
Suurin yksittäinen menoerä olisi kunnista leikkaamisen peruminen.
- Osoittaa todellista selkärangattomuutta siirtää ikävät ratkaisut kuntapäättäjille, sanoi eduskuntaryhmän puheenjohtaja Pirkko Ruohonen-Lerner.
Keskusta vähentäisi velkaantumista
Perussuomalaiset ottaisi uutta velkaa yhtä paljon kuin hallituskin. Keskusta taas haluaisi velkaantua miljoonan päivässä vähemmän kuin hallitus.
- Lyhyesti ja ytimekkäästi: Keskusta tarjoaa suomalaisille vähemmän velkaa ja parempaa elämää vuoden jokaisena päivänä, totesi eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikainen.
Keskustan vaihtoehtobudjetissa on perussuomalaisten kanssa yhteistä kuntien tukeminen ja hallitusta pienemmät energia- ja polttoaineverot, tosin hieman eri paikoista. Keskusta korottaisi arvonlisäveroa mutta laskisi ruoan arvonlisäveroa.
Työn verotusta keskusta keventäisi vähemmän kuin hallitus, eniten tienaavien verotus nousisi. Erilaisia veroja kerättäisiin keskustan sanoin myös "monikansallisilta suuryrityksiltä ja ydinvoimayhtiöiltä."
Urpilainen löysi huomautettavaa
Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) huomautti, että oppositio noudattaa esityksessään hallituksen linjaa 90-prosenttisesti. Hän löysi esityksistä myös arvosteltavaa.
- Perussuomalaisen puolueen esitys rakentaa eristäytyvää Suomea ja kurjistaa suomalaisia yrityksiä aiheuttaen työttömyyttä. Keskustan esitys puolestaan kiristää työn verotusta ja korottaa sosiaalisesti epäoikeudenmukaisesti tasaveron, Urpilainen sanoi.