- Jos säästettäisiin väärin tai liian paljon, niin jouduttaisiin kenties tilanteeseen, jossa Suomeen syntyy eräänlainen turvallisuusvaje. Se vaje pitäisi täyttää jollain muulla. Mutta puhtaasti säästösyistähän ei kannata tietenkään liittoutua.

Wallin on aiemmin esittänyt vastaavanlaisen arvion elokuussa. Hän ei kuitenkaan pidä Nato-jäsenyyttä yksiselitteisenä vaihtoehtona.

- Myöskin Nato-jäsenyys maksaisi Suomelle sekä jäsenmaksumuodossa että palkkamenoissa, kun Suomi joutuisi sijoittamaan ehkä toistasataa asiantuntijaa tai sotilasta Naton komentorakenteeseen. Toisaalta säästöpuolella saattaisi syntyä materiaalihankintojen ja turvallisuusvajeen täyttämisen kautta plussaa, Wallin sanoi.

Suomessa Puolustusvoimat joutuu säästämään omien laskujensa mukaan yli 800 miljoonaa euroa vuoteen 2015 mennessä.

Venäjän armeijalla päinvastainen rahavirta

Wallinin mukaan Suomen kannattaa seurata tarkasti Venäjän panostamista armeijaansa. Wallin kuitenkin muistutti, että samalla on otettava huomioon Venäjän varustelun lähtötaso.

- Venäjä on ilmoittanut aika selkeästi, että he tulevat panostamaan erittäin paljon puolustusvoimiensa budjettiin ja varusteluun tulevien vuosien aikana. On käytetty tämmöisiä lukuja, että 500 miljardia euroa vuoteen 2020 mennessä. Tosin me emme tiedä, perustuvatko nämä luvut sitoumuksiin vai ovatko ne pelkästään tavoitteita. Sillä on vissi ero, Wallin kertoi.

Wallinin mielestä toisaalta täytyy muistaa, että Venäjän armeijan tila sekä laadullisesti että määrällisesti on aivan erilainen kuin mitä se oli esimerkiksi parikymmentä vuotta sitten Neuvostoliiton romahtaessa.

- Lähtötaso tällä hetkellä on huomattavasti alhaisempi vuoden 1991 tilanteeseen verrattuna. Se, että lähdetään kehittämään puolustusvoimia, kertoo jotain, mutta ei kaikkea, Wallin arvioi.

Wallinin mukaan Venäjä panostaa erityisesti armeijansa liikuteltavuuteen siten, että armeija olisi helpommin siirreltävissä maan rajojen sisällä. Suurimmat haasteet liittyvät kuitenkin Kaukasian alueen kehittymiseen.

Suomen lähialueilla ei Wallinin mielestä ole sellaisia uhkakuvia, jotka olisivat muuttuneet viime vuosien aikana.

- Suomesta katsottuna ei ole mitään uutta - ainakaan tällä itärintamalla, Wallin muotoili.