Ydinjäteyhtiö Posiva louhii parhaillaan mittavaa loppusijoitusluolaa Olkiluotoon. Samankaltaista ydinjäteluolaa ei ole vielä missään muualla maailmassa ja valmistuttuaan luolaan sijoitetaan Posivan omistajien, TVO:n ja Fortumin, käyttämä ydinpolttoaine - jopa tuhansiksi vuosiksi.
Uusin tulokas ydinvoimabisneksessä ei kuitenkaan ole päässyt mukaan luolahankkeeseen. Fennovoima sai ydinvoimaluvan viime kesänä, mutta suunnitelmat ydinjätteen loppusijoituksesta ovat yhä täysin auki. Fennovoiman ydintekniikkajohtaja Juhani Hyvärinen vahvistaa, ettei yhtiö ole suunnittelemassa mitään vaihtoehtoista loppusijoitusratkaisua.
- Suomessa on hyvin selvästi todettu päätöksentekijöiden taholta, että yksi sijoituspaikka riittää. Sen takia emme ole ryhtyneet valmistelemaan, eikä edes suunnittelemaan kilpailemista tällä alalla.
Hyvärinen vahvistaa myös, että ydinvoimayhtiöt eivät ole asiasta edes neuvotteluväleissä.
- Tällä hetkellä ei ole neuvotteluja käynnissä Posivan kanssa. Olemme yrittäneet käynnistää neuvotteluja ja myös ministeri Pekkarinen on yrittänyt saada niitä käyntiin, mutta yhteisymmärrystä siitä, mistä neuvoteltaisiin, ei ole syntynyt.
TVO pysyy kannassaan
Posivan suurin omistaja, Teollisuuden Voima, ei liiku kannastaan. TVO:n toimitusjohtaja Jarmo Tanhua katsoo, että eduskunta edellytti aikanaan vain yhteistä loppusijoitusratkaisua, eikä yhteistä ydinjätteen sijoituspaikkaa. Lisäksi TVO väittää, ettei luolaan mahdu enempää jätettä.
- Olkiluodosta on vaikea neuvotella, koska alue, joka nyt on varattu loppusijoitukseen tarvitaan nykyisten omistajien tarpeisiin, Tanhua sanoo.
TVO laskee Olkiluodon luolaan mahtuvan Olkiluoto 1:n, 2:n ja 3:n tulevat ydinjätteet sekä Fortumin Loviisan voimalan 1:n, 2:n ja mahdollisen 3:n tulevat jätteet.
Pekkarinen väläyttää toista ydinjäteluolaa
Pian salkkunsa jättävä keskustan elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen sanoo käyttäneensä kohta kaikki keinot ydinvoimayhtiöiden patistamiseksi yhteistyöhön. Yhtiöitä ei kuitenkaan ole tähän mennessä voinut siihen velvoittaa, sanoo Pekkarinen.
- No, tässä on käytetty kovaa keppiä jo tähänkin mennessä. Normaalin lain perusteella näyttää kuitenkin siltä, että ei yhteistyöhön voida velvoittaa. Olen toimijoille kuitenkin sanonut, että nyt selvitetään vielä se mahdollisuus, löytyykö jämerämpiä lainsäädännöllisiä, ihan perustuslaillisia edellytyksiä.
Pekkarinen on alkanut myös pohtia, pitäisikö Suomeen rakentaa toinenkin loppusijoitusluola, jos mikään muu ei asiassa auta.
- Minustakin oli vähän yllättävää, että STUK:n pääjohtaja Jukka Laaksonen on korostanut myös sitä, että ihan hyvin kysymykseen voi tulla myöskin kaksi erillistä loppusijoituspaikkaa. Hän nimenomaan korosti tätä myös turvallisuusnäkökohdalla. Eli ei ole ihan selvää, että se yksi sijoituspaikka ehdottomasti on paras ratkaisu.
Pekkarinen patistaisi viime kädessä Fennovoimaa rakentamaan itse oman loppusijoituspaikkansa.
Fennovoima toivoo pakkokeinoja
Fennovoimassa itse ajatustakin omasta luolasta pidetään täysin mahdottomana, jo kustannussyistä. Ydintekniikkajohtaja Juhani Hyvärinen toivoo, että järki voittaa osapuolten kesken.
- On ilman muuta taloudellisempaa ja turvallisempaa tehdä niin, että ydinjäte on yhdessä paikassa, Hyvärinen painottaa.
Hän odottaa, että ydinvoimayhtiöt vielä voisivat keskenään sopia loppusijoituksesta, ilman erotuomaria. Jos näin ei käy, luottaa Fennovoima siihen, että yhteistyöhön pakotetaan.
- Ydinenergialakiin on kirjattu selvä pykälä siitä, että jos teollisuus ei itse pääse näistä asioista sopuun, niin sitten työ- ja elinkeinoministeriö voi pakottaa toimijat yhteistyöhön. Pykälää ei toistaiseksi ole vielä sovellettu, koska sen tulkinnasta on ollut erilaisia käsityksiä, mutta varmaankin käsitykset saadaan selvitettyä eduskunnassa ja perustuslakivaliokunnassa, Hyvärinen sanoo.
Fennovoimalla on noin viisi vuotta aikaa esittää loppusijoitusratkaisunsa vaaditulla tavalla. Vaalien jälkeinen hallitus joutuukin joko pakottamaan yhtiöt yhteistyöhön tai ottamaan kantaa siihen, kuinka monta ydinjäteluolaa Suomeen louhitaan.