Koskisen mukaan asiaan liittyy EU-sääntely, ja kansainväliset rajoitukset ja ihmisoikeudet on selvitettävä perinpohjaisesti. Myös muiden maiden lainsäädäntöä on tarkasteltava.
- Perustuslakivaliokunta ei voi ottaa kantaa ennen selvitystä. Selvityksen tekeminen kuuluu lakiesityksen tekijälle, Koskinen sanoo.
Koskisen mukaan perustuslakivaliokunnassa ollaan oltu varovaisia avartamaan rekistereiden käyttöä. Räsäsen mukaan rekisterin käyttö harvakseltaan rikosten selvittelyssä ei olisi vastoin perustuslakivaliokunnan kantaa.
- Mitään totaaliestettä asiaan ei ole, jos asiaan on riittävän vankat perusteet, Koskinenkin sanoo.
Vakavien rikosten selvittelyssä
Räsänen haluaisi sormenjälkiä käytettäväksi yhteiskunnan yleisen edun vuoksi vakavien rikosten selvittelyssä. Myös Koskisen mukaan kyseeseen voisivat tulla henkirikokset ja vastaavat.
Koskinen kuitenkin muistuttaa yksilön ja yhteiskunnan välisistä pelisäännöistä, eli voidaanko kaikkea tietoa käyttää ja millä edellytyksillä.
- Missä määrin voidaan toiseen tarkoitukseen kerättyjä tietokantoja käyttää ilman, että yksilöillä olisi ollut alun alkaen tieto, mihin niitä käytetään.
Koskisen mukaan asiassa ei olisi ongelmia, jos tietokantojen tiedot olisivat aina absoluuttisen oikeassa.
- Näin ei inhimillisessä toiminnassa kuitenkaan ole.
Sormenjälkien käyttöä pohtinut työryhmä luovuttaa mietintönsä Räsäselle marraskuussa.