Kriisirahaston muutokset nostavat Suomen takausvastuut noin kahdeksasta miljardista noin neljääntoista miljardiin euroon. Kriisirahasto saa myös valtuudet pankkien tukemiseen ja rahoitusvaikeuksissa olevien euromaiden velkapapereiden ostamiseen.
Eduskuntakeskustelussa hallituspuolueet ja oppositio ottivat tiukasti yhteen Kreikan tukemisesta. Kriisirahaston sääntöjen muutoksilla varaudutaan Kreikan uuteen tukipakettiin.
"Häkkyrään lisää rahaa"
Perussuomalaisten Timo Soini uskoi, ettei kriisirahaston kasvattaminen lopu tähän.
- Kohta pistetään häkkyrään lisää rahaa.
Soinin mukaan Kreikan maksukyvyttömyys ei katoa lisävelan antamisella ja riskit kaatuvat lopulta veronmaksajien niskaan. Hänen mukaansa Suomen pitää jäädä rahoitusvakausvälineen ulkopuolelle.
Keskustan kansanedustajat peräsivät Kreikalle hallittua velkajärjestelyä.
- Piikki pitää panna kiinni. Kreikalla on liikaa velkaa jo nyt. Olotila ei parane sillä, että annetaan lisää velkaa. Hallittu velkajärjestely nopeasti on paras vaihtoehto, sanoi kansanedustaja Antti Rantakangas (kesk.)
Hallituspuolueissa velkajärjestely tyrmättiin. Ben Zyskowicz (kok.) kyseli, miten keskusta hallitsisi velkajärjestelyä. Hänen mukaansa seurauksena olisi talouskriisin hallitsematon leviäminen.
- Onko hallitus tietoinen siitä, että 35 miljardia euroa Kreikan tuesta käytetään vakuuksien järjestämiseen yksityisille sijoittajille, Kimmo Tiilikainen (kesk.) kyseli.
Miapetra Kumpula-Natri (sd.) vastasi, että suuret sijoittajat ovat sitoutuneet Kreikan tukemiseen ja leikanneet tuotto-odotuksiaan.