Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikainen kertoi toimittajille, että keskustan malli pohjautuu edellisten hallitusten kuntapalvelujen kehittämisen Paras-hankkeeseen.
Keskustan mallissa kehitellään myös lähipalvelulakia. Tiilikainen muistuttaa, että päivähoidon ja koulujen pyörittäminen onnistuu matalalla organisaatiolla, mutta terveydenhoito vaatii laajemman väestöpohjan.
- Paras-hanke on vielä kesken. Mutta hallituksen hanke ei ole jatkoa sille.
Paras-hankkeessa aikaisemmat hallitukset ovat yrittäneet turvata yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kaikille suomalaisille asuinpaikasta riippumatta. Osa sosiaali- ja terveyspalveluista on pyritty järjestämään vähintään 20 000 asukkaana varaan kustannustehokkuuden ja palvelujen saatavuuden takia.
Tiilikainen sanoo, että nyt kysymyksessä on uusi kuntauudistus, johon kuntapäättäjiä on vaikea sitouttaa. Hallitus on hahmotellut kuntauudistustaan työssäkäyntialueiden varaan.
Keskusta on tekemässä hallituksen kuntasuunnitelmista ja lähipalvelujen tuottamisesta eduskunnassa välikysymyksen, koska se ei ole mielestään saanut riittävästi tietoa hallituksen suunnitelmista.
Keskusta: ei ylhäältä sanelemalla
Kimmo Tiilikaisen mukaan nykyistä suurempi kuntakoko merkitsee päätöksenteon ja palvelujen karkaamista.
- Ihmisistä tulee aktiivisten toimijoiden sijaan passiivisia palvelujen käyttäjiä, sanoo Tiilikainen. Silloin vieraannutaan päätöksenteosta ja kansanvaltainen pohja murenee.
Keskustan eduskuntaryhmän kuntavaikuttajat kyselivät myös hallituksen mallin perustuslaillisuuden mukaisuuden perään.
Entinen kuntaministeri Tapani Tölli arvioi, että kuntien rakenneratkaisuja tarvitaan.
- Mutta ei ylhäältä sanelemalla, johon kunnissa ei sitouduta.
Kehuja Kainuun mallille
Keskustan eduskuntaryhmän kuntavaikuttajat kehuvat Kainuun mallia kuntapalvelujen järjestämisessä. Koko Kainuun alueella sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vastaa vaaleilla valittu maakuntavaltuusto.
Keskustalaiset muistuttavat, että Kainuun malli ei ole keskustalaisten keksintö. Mallin yhtenä isänä on pidetty entistä pääministeriä Paavo Lipposta, koska mallia hahmoteltiin Lipposen sinipunahallituksen aikana.
Entinen sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula arvioi, että koko Suomesta löytyisi puoli tusinaa aluetta, joissa Kainuun malli toimisi.
- Yksi olisi Päijät-Häme, toinen Keski-Suomi, ehkä Saimaankin alueella, pohtii Rehula.
Kainuun mallia rakentanut kansanedustaja Timo Korhonen Sotkamosta arvioi mallia tehokkaaksi tuottamaan hyvinvointipalveluja.
- Kainuussa tuotetaan hyvinvointipalvelut noin 15 prosenttia edullisemmin kuin koko maassa keskimäärin. Palveluja on nyt tarjolla enemmän kuin koskaan aikaisemmin.
Kainuun mallissa kunnat säilyttävät itsenäisyytensä, mutta osa palveluista tuotetaan maakuntatasolla. Kainuun mallia on arvosteltu Kajaani-keskeisyydestä.
Entinen kuntaministeri Tapani Tölli epäilee, että Kokoomus ei edellisessä hallituksessa halunnut vakinaistaa Kainuun mallia, koska silloin muutkin alueet Suomessa olisivat voineet käyttää toimintatapaa.
Keskusta toisti myös jo eduskuntavaalien aikaisen huomionsa, että kaikkein pienimpiä kuntia yhdistelemällä ei synny suuria säästöjä, koska pienten kuntien toimintamenot ovat noin kolme prosenttia kaikkien kuntien toimintamenoista.
Keskusta arvostelee kiinteistöveron irrottamista tasausjärjestelmästä
Keskustan eduskuntaryhmässä ihmetellään, miksi hallitus haluaa irrottaa kiinteistöveron kuntien verontasausjärjestelmästä, vaikka kokonaisarviota vaikutuksesta kuntatalouteen ei ole tehty.
Rikkaiden ja köyhempien alueiden kuntien kesken osa verotuloista tasataan. Keskustan mielestä kyse on eri lähtökohtien tasaamisesta, ei siitä, että joku kunta elää jonkun toisen kustannuksella.
- Yksilöidenkin välillä eroja tasataan verotuksen ja tulonsiirtojen kautta, muistuttaa Kimmo Tiilikainen. Kuntien kiinteistöveron irrottaminen tasauksesta johtaa talousongelmiin.
Entisen kuntaministerin Tapani Töllin mielestä kiinteistöveron irrottaminen kuntien verotulojen tasausjärjestelmästä suosii kuntia, joissa on vesistöjä, kesämökkejä ja voimalaitoksia. Etenkin voimalaitokset maksavat merkittäviä kiinteistöveroja sijaintikuntiinsa.
- Helsingissä Munkkiniemen asukkaatkin rahoittavat Jakomäkeä, mutta se ei näy missään, kun se tapahtuu yhden kaupungin sisällä.