Kuntakenttä on nyt vahvassa muutostilassa. Hallituksen tavoite on uudistaa kuntarakenne vuoteen 2015 mennessä. Pyrkimyksenä ovat vahvat peruskunnat, jotka pohjaavat työssäkäyntialueisiin.
Tähän asti maakuntalliitot ovat edunvalvojan roolissaan toimineet ikäään kuin valtion ja kuntien välissä. Pohjois-Savon maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Rossi (kesk.) pelkää tilanteen muuttuvan.
- Kyllä minä näen sen tarkoituksen, että ensin ajetaan maakuntaliitot alas, sitten ajetaan maakunnat alas ja maakuntia yhdistellään ja lopputuloksena on se, että keskushallinnon ote ja rooli suomalaisessa elämässä tulee vahvistumaan, Rossi sanoo.
Rossin mielestä Pohjois-Savossa maakuntaliitto on taitavasti kyennyt luomaan ja ylläpitämään maakunnan yhteistä tahtotilaa tärkeissä kysymyksissä viime vuosina ja aiemmat vastakkainasettelut eri seutukuntien kesken ovat lientyneet.
Nopeisiin muutoksiin ei uskota
Maakuntavaltuuston puheenjohtaja Kari Rajamäki (sd.) sanoo myös, että maakuntaliitto on ilman muuta ollut kehityksen kokoava voima Pohjois-Savossa. Jatkossa hän näkee kehityksen niin, että vahvat kunnat hoitavat itsenäisesti peruspalvelut ja itse maakuntajako nykyisellään on vanhentunut toiminnallisesti. Rajamäki ei kuitenkaan halua tehdä asiassa nopeita ratkaisuja.
Pohjois-Savon kuntataloustyöryhmän puheenjohtaja, Suonenjoen kaupunginjohtaja Olavi Ruotsalainen puolustaa myös maakuntaliittoja.
- Pitää miettiä sitä, kuka näitä tehtäviä hoitaa. Eivät vahvat peruskunnat voi sitä tehdä, Ruotsalainen sanoo.
Iisalmelaisen kansanedustaja Markku Eestilän (kok.) mielestä maakuntaliittojen suurin ongelma on, että niillä ei ole budjettivaltaa, vain esittelyvaltaa. Aivan nopeisiin muutoksiin hän ei kuitenkaan usko.
- Lähitulevaisuudessa ja vähän pidemmällekin maakuntaliittojen rooli säilyy samanlaisena, mutta voi olla että vuonna 2030 maakuntaliittoja ei enää ole.