PIELAVESI Urho Kekkosen syntymäkoti Pielavedellä on sulkeutunut tältä kesältä pari viikkoa sitten, muutoin Lepikon torppa on auki tilauksesta. Tänä vuonna vieraskirjaan on kertynyt 2 500 nimeä, kun huipppuvuosina 60-luvulla torppaan tutustui yli 30 000 ihmistä vuodessa.
Aikakin oli erilainen, aikalaisilleen Kekkonen oli merkityksellinen ja myyttinenkin henkilö.
- Sellainen vanha herra Kekkonen oli aikoinaan, että poikasena häntä kunnioitettiin ja katsottiin ylöspäin, muistelee pielavetinen Risto Lappalainen.
Nuoretkin tietävät Kekkosen
Mutta ei Kekkonen ole nuorillekaan tuntematon.
- Se oli aika pitkään presidentti ja asui Pielavedellä. Pielavesi tiedetään siitä, että siellä oli Kekkonen, sanoo kuopiolanen Aino Kuronen.
- Oli se merkityksellinen henkilö. Jos joku presidentti jää mieleen, niin se on varmaankin Kekkonen. Sen nuorisokin muistaa, arvelee niin ikään kuopiolainen Samuel Huhtahaara.
Säätiö kaipaa valtiota apuun
Lepikon torpan kävijämäärän hiipuminen on vienyt lipputulot, jotka eivät kata auki pidon ja korjausten kuluja. Samanlaisessa rahapulassa kituu satoja pieniä museoita ympäri maata.
Lepikon torpan toiminnasta vastaavan Lepikko-säätiön hallituksen puheenjohtaja, kansanedustaja Elsi Katainen (kesk.) kaipaa valtiota mukaan muidenkin samassa tilassa olevien museoiden pelastamiseksi.
- Tämä pitäisi käsitellä laajana kysymyksenä. Mitä me teemme tämmöiselle suomalaiselle kansallisperinnölle? Kuinka me yhä ylläpidämme näitä? Eihän vaan ole niin, että haluamme menettää nämä ja annamme niiden ränsistyä, Katainen sanoo.