Helsingin Sanomat kirjoittaa pääkirjoituksessaan maailmantalouden uhkakuvista. Lehden mukaan oireita talouden hyytymisestä ja huonosta työllisyyskehityksestä näkyy nyt kaikkialla - niin Yhdysvalloissa, Japanissa kuin Saksassakin. Euroalueen velkakriisillekään ei näy loppua, ja lehti arvioi, että myös Italia ja Ranska ovat alttiita velkakriisitartunnalle.

Samaan aikaan talouspoliittinen johtaminen on lehden mukaan hukassa. Helsingin Sanomat siteeraa OECD:n pääsihteerin sanomisia, joiden mukaan signaalit talouspoliittisesta johtajuudesta "ovat sellaisia, että me emme pysty päättämään siitä, paljonko kello on - emme edes siitä, onko jossain kelloa".

Helsingin Sanomien mukaan "kuvaus sopii Suomeenkin". "Meidän talouspolitiikkamme keskiössä ovat Kreikalta vaaditut vakuudet ja sellaisen kuvan rakentelu, jossa Suomi näyttäisi talouspolitiikkaansa kiristävältä maalta." Molemmissa on lehden mukaan kyse vaalilupausten pitämisestä, ei varautumisesta talouden uhkakuviin.

Karua kohtelua Nordeassa

Aamun lehdet kirjottavat ahkerasti myös pohjoismaisen pankkikonserni Nordean eilen jysäyttämästä irtisanomisuutisesta.

Turun Sanomien pääkirjoituksen mukaan tieto Nordean aikeista vähentää kaikkiaan pari tuhatta ja Suomessa jopa 650 työntekijää tuli henkilöstölle tyrmistyksenä. "Suomen Nordean liiketulos kipusi vuoden ensimmäisellä puoliskolla 723 miljoonaan euroon. Kasvua edellisestä vuodesta oli 26 prosenttia. Täkäläinen yksikkö on ollut pohjoismaisen ryhmän kannattavimpia."

Turun Sanomien mukaan "pankkiväen käsitys ratkaisun taustoista ja motiiveista on karu". Henkilöstön mukaan "vahvaa tulosta tekevä rahoituslaitos käyttää eurooppalaista finanssikriisiä keppihevosena, jolla "ahne omistaja ja ylin johto" haluavat turvata etunsa".

"Ammattiliitto Nousu oudoksuu yt-prosessia myös siksi, että sen mukaan Nordean pankkitoimihenkilöt uurastavat jo nyt jaksamisensa äärirajoilla kyetäkseen palvelemaan kasvaneita asiakasmääriä."

Vaaliasetelmat selkiytyvät

Iltalehden pääkirjoituksen mukaan "presidentinvaalien asema selkiytyi, kun Anneli Jäätteenmäki julkisti kieltäytymisensä ja RKP nimesi odotetusti Eva Biaudet'n kanditaatikseen".

Iltalehti ihmettelee myös, "miksi keskustan johtoporras on vieroksunut Paavo Väyrystä?". Lehti toteaa, että "aiemmin hän ärsytti monia, mutta nyt epäilijöinä on etenkin keskustan johtoporras, joka on epätoivoisesti etsinyt vaihtoehtoa" Väyryselle.

Lehti äityykin puolustamaan Väyrystä. "Ministerin kokemuksessa Väyrynen lyö jopa Paavo Lipposen ja Niinistön." "Väyrysen pitkällä uralla on virheitä, mutta esimerkiksi idänkauppakiistassa 1986 hän oli oikeassa. Hän on esiintymiskykyinen ja hyväkuntoinen", listaa Iltalehti pääkirjoituksessaan.