Kristillisdemokraattien puoluehallitus esittää puoluekokoukselle, että kokous valtuuttaisi puoluevaltuuston myöhemmin päättämään, nimeääkö puolue oman presidenttiehdokkaan ja kuka hän olisi. Yleensä puolueissa puoluehallituksen esityksillä on merkittävä painoarvo.

Puoluesihteerin tehtävät jättävä, puolueen nykyinen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östman arvioi tilanteen olevan "fifty-fifty". Joko puoluekokous lykkää päätöstä tai sitten tekee ainakin joitain päätöksiä.

- Pari kuukautta sitten tehdyssä jäsenkyselyssä osa halusi oman presidenttiehdokkaan, osa ei osannut sanoa, kertoo Östman.

Räsänen pyytänyt Essayahia ehdolle

Kristillisdemokraattien presidenttiehdokkaan valinta on vielä kesken. Puolueen puheenjohtaja, sisäministeri Päivi Räsänen on välillä jyrkemmin ja välillä lievemmin ilmoittanut, ettei itse halua ehdolle.

Keskiviikkona Uusi Suomi -verkkolehden haastattelussa Räsänen kertoi henkilökohtaisesti pyytäneensä puolueen europarlamentaarikkoa Sari Essayahia Kristillisdemokraattien presidenttiehdokkaaksi. Essayahin vastausta tuskin kuullaan vielä puoluekokouksessa. Räsäsen mukaan pari muutakin nimeä ehdokkaaksi on ollut esillä.

Osa tukisi jo nyt Sauli Niinistöä

Puolueen Kangasalan paikallisosasto on esittänyt, että KD:n pitäisi tukea Kokoomuksen todennäköistä presidenttiehdokasta Sauli Niinistöä. Suomen tietotoimiston uutisen mukaan Kangasalan paikallisosasto arvioi, ettei puolueen omalla ehdokkaalla olisi läpimenomahdollisuuksia.

Ei aina omaa ehdokasta

Kristillisdemokraateilla ei ole aina ollut omaa presidenttiehdokasta. Asia nousee jälleen puoluekokouksen vaihtoehdoksi Kangasalan paikallisosaston esityksen johdosta.

Vuoden 2000 presidentinvaaleissa puolue ei virallisesti mennyt minkään ehdokkaan taakse, mutta todennäköisesti enemmistö jäsenistä kannatti Esko Ahoa. Valituksi tuli SDP:n ehdokas Tarja Halonen.

Eduskunnan tänä vuonna omalla päätöksellään jättänyt kokkolalainen Bjarne Kallis oli puolueen presidenttiehdokas vuonna 2006. Kallis sai ensimmäisellä kierroksella kaksi prosenttia äänistä. Nyt Kalliksen nimi on Sauli Niinistöä tukevan kansalaisliikkeen tukijoiden listassa.

Toimi Kankaanniemi oli vuonna 1994 silloisen Suomen kristillisen liiton (SKL) presidenttiehdokas. Kankaanniemi sai yhden prosentin annetuista äänistä. Hieman enemmän kuin silloinen Suomen maaseudun puolueen (SMP, nykyisin Perussuomalaiset) ehdokas Sulo Aittoniemi. Valituksi tuli SDP:n ehdokas Martti Ahtisaari.

Puolueelle uusi puoluesihteeri

Samanaikaisesti puoluekokouksen kanssa Kristillisdemokraatit valitsevat uuden puoluesihteerin eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi valitun Peter Östmanin tilalle. Puoluehallitus valitsee väliaikaisen puoluesihteerin loppuvuoden ajaksi peräti kahdenkymmenen hakijan joukosta.

Todennäköistä on, että syksyllä kokoontuva puoluevaltuusto valitsee saman henkilön uudeksi puoluesihteeriksi ensi vuoden alusta alkaen. Kristillisdemokraattien sääntöjen mukaan puoluesihteerin valitsee puoluevaltuusto.

Räsänen jatkaa puheenjohtajana

Puolueen puheenjohtaja, sisäministeri Päivi Räsänen ei ole saamassa vastaehdokasta puoluekokouksessa. Räsänen johti KD:n hallitukseen pitkän oppositiokauden jälkeen loppukeväällä. Puolueella on hallituksessa yksi ministeri.

Hallitusovien avautumista edesauttoi merkittävästi kimurantti hallitusneuvottelutilanne. Kristillisdemokraatit kelpuuttivat SDP:n ja Kokoomuksen sopimuksen euron kriisitukien jatkamisehdoista.

Ainakin osa puolueen varapuheenjohtajista vaihtuu. Jatkohaluistaan on ilmoittanut vain savonlinnalainen Teuvo V. Riikonen. Paikoistaan luopuvat kouvolalainen kansanedustaja Sari Palm ja helsinkiläinen Jussi Kärmeranta.