Pääministeri Jyrki Kataisen mukaan yhteistyöllä pitäisi pyrkiä ostovoiman, talouskasvun, kilpailukyvyn sekä talouden ennustettavuuden parantumiseen.
Kataisen mukaan mistään tulopoliittisesta kokonaisratkaisusta ei kuitenkaan ole kysymys. Pääministerin lisäksi neuvottelupöytään istuivat SAK:n, STTK:n, EK:n, Akavan ja Kuntatyönantajan edustajat.
Euroopan talouskriisi synkentää myös Suomen näkymiä
Pääministeri ja keskusjärjestöjohtajien ensimmäisessä tapaamisessa oli selvää, että Euroopan talouskriisin syveneminen tuo synkkiä pilviä myös Suomen ylle.
Pääministeri haluaa selvittää, onko järjestöillä halukkuutta yhteistyöhön hallituksen talouspolitiikan ja järjestöjen työmarkkinaratkaisujen kesken.
Katainen korosti keskustelujen jälkeen talouden riskejä ja epävarmuutta ja uskoi, että talous ja työmarkkinapolitiikassa pystytään löytämään yhteinen sävel.
- Olen luottavainen siihen, että jotakin yhteistyömallia löytyy koska riskit on niin laajasti tiedostettu ja jaettu, eli kyllä meillä tämä riskiarvio on yhteinen. Sen takia uskoisin, että tavalla tai toisella yhdessä lähdetään etsimmään ratkaisuja, Katainen sanoi.
EK: Koordinoitujen ratkaisujen aika on ohi
Elinkeinoelämän keskusliitto pysyy viime vuosien näkemyksessään, että koordinoitujen ratkaisujen aika on taakse jäänyttä elämää.
- Kyllä me lähdemme siitä, että palkkaratkaisut tulevaisuudessakin tehdään liittotasolla, joka mahdollistaa yrityskohtaiset ratkaisut. Tämä on perusperiaate, sanoo EK:n toimitusjohtaja Mikko Pukkinen.
- Siihen jäykkään järjestelmään jossa on oltu kymmeniä vuosia, ei tietenkään enää ole paluuta. Ei voida ajatella, että neuvotteluissa lyötäisiin lukkoon yksi luku jota kaikki noudattakoon.
Palkansaajilla eri näkemys
Toimihenkilökeskusjärjestö STTK.n puheenjohtajalla Mikko Mäenpäällä on eri näkemys asiasta talouden huonontuneiden näkymien vuoksi.
- Synkkenevät näkymät edellyttäisivät sitä että talouspolitiikkaa ja työmarkkinapolitiikkaa voidaan yhteensovittaa, ja silloin se edellyttää, että meillä olisi jonkinlainen koordinaatio siitä, mihin mittoihin lähivuosina työmarkkinaratkaisut mitoitetaan, sanoo Mäenpää.
Mäenpään mukaan esimerkiksi yhteisö- tai ansiotuloveroja ei voida alentaa, ellei ole takeita työmarkinoiden palkkaratkaisujen tasosta.
Korkeasti koulutettujen keskusjärjestön Akavan puheenjohtajan Sture Fjäderin mukaan keskusjärjestöjen ja valtiovallan yhteiskeskustelut ovat hyvä tapa ideoida keinoja talousvaikeuksien voittamiseksi. Fjäder suhtautuu alustavan positiivisesti yhteiseen työllisyys- ja kasvusopimukseen.
- Valtiovallan, palkansaajien ja työnantajien yhteistyöllä voidaan parhaiten edistää monia ajankohtaisia ja keskeisiä asioita. Seuraavan puolen vuoden aikana on katkolla muun muassa vientiteollisuuden työehtosopimukset sekä julkisen sektorin virkaehtosopimukset. Hallitus on ohjelmassaan viestittänyt, että se on valmis edesauttamaan työmarkkinaratkaisujen syntyä arvioimalla veroratkaisuja uudestaan, Fjäder sanoo.