Hallituksen tavoitteena on saada kaikki vakinaiset asuintalot nopean, sadan megan laajakaistayhteyden päähän vuoteen 2015 mennessä. Tavoite on kunnianhimoinen ja aikaa vähän, mutta asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru pitää sitä kuitenkin yhtenä hallituskauden keskeisimmistä painopisteistä.

Yhteisrakentamista hyödynnettävä

Ministeri Kiuru kävi keskiviikkona tutustumassa Kurikassa kahteen käynnissä olevaan valokuitutyömaahan. Kurikan Niemenkylän työmaalla on yhdistetty valokuidun ja viemäriverkon rakentaminen. Kiuru toivookin, että vastaavia hankkeita saataisiin käyntiin mahdollisimman paljon: kun maa kerran kaivetaan auki, kannattaa kaikki hyöty ottaa irti.

- Kaivuutyön osuus on jopa 80 prosenttia tietoliikenneyhteyksien kokonaiskustannuksista. Merkittäviä säästöjä saadaan aikaan sillä, että yhdistetään tietoliikenneverkon rakentaminen muihin kaivua vaativiin rakennushankkeisiin, etenkin uusilla asuinalueilla, Kiuru toteaa.

Loppuvatko rahat kesken?

Suupohjan seudulla nopeita, sadan megan laajakaistayhteyden mahdollistavia valokuituyhteyksiä on vedetty jo useille syrjäkylille. Työtä tekevän yhtiön huolena on, että raha ei riitä jatkossa kaikille halukkaille.

- Tällä hetkellä on jo tiedossa alueita, joissa ei ole käynnistetty vielä yhtäkään hanketta, mutta on myös alueita, joissa on monia hankkeita käynnistymässä, ja siellä on jo rahat käytetty. Kaikille hankkeille ei rahaa riitä, toteaa Suupohjan Seutuverkko Oy:n toimitusjohtaja Aatu Samppala.

Ministeri myöntää alueiden välisen rahankäytön ja -jaon epäsuhdan.

- Ongelma tässä on se, että alueet ovat hyvin eri tavalla suhtautuneet laajakaistahankkeeseen. Meillä on sellaisia alueita, joista ei juuri ollenkaan ole löytynyt kiinnostusta. Alueittain meidän pitäisi pystyä jakamaan tätä rahaa eri tavalla. Meillä onkin tulossa väliarviointi nyt syksyllä ja tämä on yksi tärkeä puoli, että me arvioimme rahankäytön ihan uudelleen ja miten tämä rahanjako jatkossa toteutetaan, Kiuru lupaa.

Valokuituun liittymisen kynnyksenä korkea liittymämaksu?

Vaikka valokuitu menisi läheltä omaa kotitaloa, täytyy siihen liittyä. Halvinta se on valokuidun rakennusvaiheessa, ja sitä edullisemmaksi liittyminen tulee, mitä useampi kotitalous liittyy samaan aikaan.

Esimerkiksi Suupohjassa kuituliittymä maksaa asiakasta kohti tällä hetkellä 1500 - 2000 euroa. Suupohjan Seutuverkko Oy:n toimitusjohtajan Aatu Samppalan mukaan 2000 euroa on kotitalouksille jo kynnyskymys. Myös ministeri pitää maksua korkeana.

- Se on kieltämättä suuri raha, se on selvä. Mutta kustannuksia saadaan alas juuri sillä, että hyödynnetään yhteisrakentamista: valokuitu laitetaan samalla, kun esimerkiksi viemäröintiä tehdään, asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru painottaa.

Valtio ei ainakaan tässä vaiheessa ole tulossa kotitalouksia vastaan liittymämaksussa.

- Me arvioidaan se samalla, kun meillä tulee tämä syksyn väliarviointi eteen. Kun olen tässä neljä viikkoa tehnyt näitä viestintäministerin hommia, niin mielelläni haluan katsoa kokonaistilanteen ja selvittää todella, mistä oikein johtuu, että joillakin alueilla ei ole hanakkuutta tarttua tähän.

- Arvioidaan tilanne nyt rauhassa. Sitten meillä on paremmat edellytykset pohtia, miten saavutamme tämän kunnianhimoisen tavoitteen vuoteen 2015 mennessä. Jos tämä olisi vain rahakysymys, tämä olisi jo ratkaistu, Kiuru summaa.