Gustafsson (sd.) ei kuitenkaan kirjaisi tarkkoja luokkien kokorajoituksia sellaisenaan lakitekstiin. Hän ottaisi mallia päiväkotimaailmasta, jossa ohjaajien ja lasten suhde on hieman väljemmin määritelty.
- Tällä hetkellä erityisesti alaluokkien opetuskoot vaihtelevat suuresti. Tavoitteena on tiukka normitus, jolla suurista ryhmistä päästään eroon, mutta jos lailla määrätään tarkka koko, siitä tulee helposti sekä minimi että maksimi, Gustafsson sanoo Ylen Aamu-tv:n haastattelussa.
Säästöjä yhteistyöstä
Uusi hallitus lupaa nostaa suomalaiset maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä, mutta samalla se rokottaa opetustoimea liki 300 miljoonan euron leikkauksilla. Opetusministeri ei näe tätä ongelmana.
- Ikäluokkamme pienenevät, joten kouluverkkoa joudutaan harventamaan. Hallitus ei ole suoralta kädeltä lopettamassa esimerkiksi yhtään lukiota, mutta verkon karsimiselle on lähivuosina tarvetta.
Opetusministeriö aikookin tutkituttaa, voisivatko toisen asteen oppilaitokset toimia tehokkaammin yhdessä. Gustafsson ei nimittäisi kokonaisuutta ammattilukioksi, mutta haluaisi maahan oppilaitoksia, joissa lukiolaiset voisivat valita oppiainekokonaisuuksia ammattikoulun puolelta ja toisinpäin.
- Lukioverkko pitää olla alueellisesti kattava, mutta koulumuotojen tulisi tehdä enemmän yhteistyötä. Pienet lukiot sopisivat kätevästi ammatillisten oppilaitosten yhteyteen, Gustafsson visioi.
Ammattikorkeakouluista leikkausuhan alla ovat toimipisteet, joiden vetovoima on heikko. Gustafssonin mukaan erityisesti viestinnässä ja kulttuurissa on tarjolla liikaa aloituspaikkoja, minkä vuoksi alojen työllistymismahdollisuudet näyttävät synkiltä.